Valmennus tarjoaa organisaatioiden ylimmälle johdolle konseptin mainekriisien ennaltaehkäisyyn ja luottamuksen rakentamiseen muuttuneessa mediaympäristössä.

Mediakenttä on muuttunut viimeisten vuosien aikana paljon. Etenkin sosiaalisen median kanavien yleistyminen on tarjonnut jokaiselle mahdollisuuden olla oma mediansa.

Yritysjohtajille uuden toimintaympäristön hallitseminen ei välttämättä aina ole helppoa. Kansainvälinen PR-verkosto ECCO International kartoitti vastikään julkistamassaan tutkimuksessa 21 eri maan toimitusjohtajan aktiivisuutta ja näkyvyyttä sosiaalisen median kanavissa.

Vaikka Suomi ei tutkimuksessa mukana ollutkaan, länsinaapurimme Ruotsin johdolla tuntuu tutkimuksen mukaan olevan vielä tekemistä somen haltuun ottamisen kanssa. Vertailussa ruotsalaisjohtajat ylsivät nimittäin vasta sijalle 14, kuten ruotsalaislehti Resumé kirjoittaa.

Jukka Saksi kertoo M&M:lle, että sosiaalisen median käytöllä on tärkeä rooli, joka muuttuu johtajien osalta yhä tärkeämmäksi, koska some linkittyy kaikkiin muihin media-areenoihin niin tiiviisti. Se on myös eniten muuttanut mediaympäristöä viimeisen 10 vuoden aikana.

”Suomalaisilla yritysjohtajilla, ja myös myös julkisen ja 3. sektorin johtajilla suhde someen on hyvin moninainen. On heitä, jotka ovat löytäneet oman tapansa dialogiin siellä ja heillä näyttää olevan hyvä kyky vaikuttaa ajamiinsa teemoihin ja välttää mainekriisit. Lisäksi he ovat saaneet edustamilleen organisaatioille paljon rakentavaa näkyvyyttä.”

”Sitten toisessa ääripäässä ovat ’vielä vanhaa johtamismallia’ edustavat johtajat, jotka eivät halua tai uskalla viestiä kasvollisesti, eivät käytä sosiaalisia tai omia medioita, eivätkä elä monikanavaisessa johtamisympäristössä. Heillä on ongelmia maineen kanssa ja heidän ongelmansa tulevat kasvamaan suhteessa viestinnän eri osa-alueisiin jatkuvasti”, arvioi Jukka Saksi.

Saksi on erikoistunut mediallistumisen kokonaiskuvaan ja sosiaalisten sekä omien medioiden rooliin johtamistyössä. Hän on tutkinut johtajuutta väitöskirjassaan ja peräänkuuluttaa johtajien kykyä perustella valintojaan arvoilla.

”Kun arvot on hyvin kiteytetty, jalkautettu ja viestitty, saadaan niiden kautta valtaa. Haluamme herättää johtoryhmiä näkemään näitä mahdollisuuksia osana kokonaisvaltaista mediana olemista”.

Saksi toteaa, että ei ole mustavalkoisesti mahdollista arvioida, mitä suomalaiset johtajat ovat joukkona viestijöinä, koska skaala on niin laaja. Kuitenkin hän toivoisi yritysjohtajien näkemyksellisyyttä enemmän.

”Poliitikot ottavat mediassa näkyvyyttä paljon, mutta ilman yritysjohdon näkökulmaa voidaan sortua liian populistisiin johtopäätöksiin ja tehdä siten huonoja päätöksiä”, Saksi korostaa.

Saksin ja Nymanin tavoitteena on tarjota korkeatasoista johdon valmennusta, jonka avulla johtajat kykenevät ennaltaehkäisemään mainekriisejä, luomaan organisaatioihinsa yhtenäistä viestintäkulttuuria sekä löytämään itselleen luontevia tapoja kommunikoida mediaympäristössä.

”Minkään organisaation maine ei kestä sitä, että johto kieltäytyy kommentoimasta asioita mediaan. Epävarma viestintä heijastuu nopeasti uskottavuuteen ja jopa pörssikursseihin”, Nyman toteaa tiedotteessa.

Saksi ja Nyman eivät usko, että kukaan viestintäkonsultti pystyy yksin hallitsemaan koko mediaympäristöä uskottavasti, sillä se hyvin laaja ja vaatii niin monitahoisia kykyjä, että niitä ei yhdestä ihmisestä löydy.

”Peter tuo kokonaisuuteen vahvan esiintymisen, tv-tuotannon, kriisiviestinnän sekä toimittajan kokemuksen. Minulta tulee mediallistumisen kokonaiskuva johtamisen näkökulmasta, sekä omien että sosiaalisten medioiden hyödyntäminen”, kertoo Saksi.

Saksi & Nyman -valmennuksessa yhdistetään mediaympäristön teoriapohdintaa, tutkimuksia, konkreettisia harjoitteita, henkilökohtaisia palautteita sekä kokemuksia viestintätilanteista. Valmennukset koostuvat moduuleista, joita hienosäädetään asiakkaan tilanteen ja tavoitteiden mukaisesti.

Saksi ja Nyman toimivat yhteistyössä omien yritystensä kautta. Saksi näkee, että organisaatioissa tarvitaan nyt laajempaa kokonaisvaltaista viestinnällistä kuvaa.

”Edelleen osa johtajista ulkoistaa viestinnän viestintävastaaville, kun pitäisi löytää oma tapa toimia mediana ja tehdä sen sijaan viestinnän kanssa tiivistä yhteistyötä.”

”Yhteiskunnassamme tarvitaan enemmän luottamusta ja näkemyksellisyyttä kuin koskaan”, hän toteaa.