Helpon ja nopean syömisen suosio on Suomessa kovassa kasvussa.

Ruokakauppoihin salaattibaarinsa levittänyt Picadeli aikoo myydä tänä vuonna Suomessa viisi miljoonaa salaattiannosta. Vuonna 2013 Suomeen tullut yritys kasvaa vauhdilla, sillä viime vuonna kaupaksi kävi 4,3 miljoonaa salaattiannosta.

Picadeli Finlandin toimitusjohtajan Nina Westerberg in mukaan salaatti käy kaupaksi, koska ihmiset tahtovat syödä nopeasti ja helposti terveellistä ja maukasta ruokaa. ”Tämä on pikaruokaa terveellisemmässä muodossa”, Westerberg kehuu.

Yrityksen mukaan Picadeli on myyntipisteiden määrällä laskettuna kolmanneksi suurin pikaruoka-alan toimija Suomessa. Myyntipisteitä on nyt yli 250. Hesburger illaniitä on 271 ja Kotipizza lla noin 280.

Picadelin liikevaihto oli viime vuonna Suomessa 11 miljoonaa euroa, joten myynnillä mitaten se on selvästi isompiaan jäljessä.

Alan uusin tulija on Snellman -konserniin kuuluva Mr. Panini, joka avasi ensimmäisen Mr. Panini & Co -ravintolansa viime viikolla Tampereelle. Paninien lisäksi ravintola myy keittoja ja salaatteja.

”Tämä on meille pilottipiste. Jos kuluttajat ottavat tämän hyvin vastaan, avaamme lisää pisteitä”, toimitusjohtaja Tommy Snellman sanoo. Yrityksen ideana on tarjota ihmisille ”parempaa pikaruokaa”.

Ravintola- ja matkailualan etujärjestön MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo, että pikaruokamarkkina on kasvanut hyvin nopeasti vuodesta 2014 lähtien.

Samalla tarjonta on laajentunut.

”Kysynnän ja tarjonnan lisäys on ollut merkittävää.”

”Perinteinen markkina voi hyvin, mutta tietyille kuluttajaryhmille tulee yhä enemmän vähän arvokkaampiakin ja terveellisempiä tuotteita”, sanoo MaRan Lappi. Esimerkiksi hän mainitsee salaatit.

Ketjujen rinnalle on tullut yksittäisten ravintoloitsijoiden perustamia ravintoloita, jotka myyvät niin sanottua gourmet-pikaruokaa.

Ihmiset ostavat nykyään aiempaa enemmän pikaruokapaikkojen annoksia kotiin korvaamaan kotona tehtävää ruokaa. Sama kehitys on nähty aiemmin Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa.

”Näin käy kun kaupungistutaan, ja ihmisillä on pienet keittiöt ja paljon muutakin tekemistä kuin ruuanlaitto”, Lappi sanoo.

Ravintola-alan kehitys seuraa Suomen bruttokansantuotteen kehitystä. Ihmisten vaurastuminen tukee vahvasti ravintola-alaa. MaRan Luonnonvarakeskuksella teettämän tutkimuksen mukaan ihmiset käyttävät kymmenen prosentin palkan noususta yli viidenneksen ravintolapalveluihin.