”Yllättävän hienoa yhdessä tekemisen tunnelmaa, ja todella innostunut vastaanotto.”

Risto Kuulasmaa kehuu podcast-alan ottaneen hyvin vastaan uutisen siitä, että ala on saamassa ensimmäisen ison oman tapahtumansa. Nimikin on: Audioland on ammattilaispäivä ja palkintogaala, jotka järjestetään toukokuussa 2021. Parhaillaan tehdään kyselyä alan tekijöistä eli tulossa on faktaa, oppia ja juhlaa.

Risto Kuulasmaa on ollut hieman samassa hommassa aiemminkin. Kun tubettajien tapahtuma Tubecon järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014, organisoijana oli silloinkin Kuulasmaa.

”Tässä on itsellä vähän tällainen Päiväni murmelina -olo: äänisisällölle on nyt podcastien kautta tapahtumassa se, mitä Youtube teki videolle. Tapahtumassa ote on ehkä hieman ammattimaisempi. Syy on ehkä se, että tekijät ovat vanhempia”, Kuulasmaa pohtii podcastien suosion kasvua.

Tiettyä samankaltaisuutta Tubeconiin tai jopa sitä vanhempiin blogigaaloihin tosiaan on. Kyse on jälleen uudesta tavasta viestiä ja tuottaa sisältöä. Ajankohtakin on samankaltainen eli tekijät ja tekeminen ovat ammattimaistuneet siinä määrin, että on aika järjestyä ja luoda kehystä tukemaan myös alan kaupallista kehitystä.

”Yli miljoona suomalaista kuuntelee podcasteja. Toimiala nousee nopeasti, ja Audioland haluaa vauhdittaa ammattimaisen podcast-tekemisen kulttuuria Suomessa. Intohimonamme on tuoda mukaan myös kansainvälinen konteksti. Siksi teemme Audiolandin palkintogaalan rinnalle korkeatasoisen ammattilaispäivän, jotta suomalaisten tekijöiden ajattelu voi laajentua ja ymmärrämme, miksi ja millä tavalla olemme esimerkiksi Ruotsia hieman jäljessä”, Kuulasmaa kertoo.

Ammattilaispäivään kartoitetaan puhujia parhaillaan. Kuulasmaa mainitsee ehdokkaina BBC:n, Spotifyn ja NPR:n kaltaisia podcast-toimijoita sekä kansainvälisiä podcast-tähtiä, joiden puheenvuorojen kautta voisi oppia alan käytäntöjä maailmalta.

Tapahtuma nostaa arvostusta

Audiolandin lanseeraamisen kannalta olennaista on, kuten Kuulasmaa aluksi mainitsi, että vastaanotto on ollut innostunut kautta alan. Uutta tapahtumaa kehittämään on saatu toimijoita ja tekijöitä sekä isoista firmoista että suosituista podcasteista. Kuulasmaa pitää tärkeänä onnistumisena sitä, että kaikki isot jakelijat ovat edustettuina tuotantoyhtiöiden ja tekijöiden rinnalla Audiolandin ohjausryhmässä.

”Tosi hienoa, että tällainen järjestetään, vaikka samankaltaisesta tapahtumasta puhetta on ollut aikaisemminkin. Nyt laitetaan niin sanotusti toimialalasit päähän. Haluamme olla mukana tukemassa koko markkinaa ja toimialaa”, sanoo Suplan sisältöjohtaja Johannes Saukko.

”Tapahtuma nostaa omalta osaltaan podcastien arvostusta”, hän lisää.

Myös Yleisradion osallistumisesta on neuvoteltu. Se olisi tärkeää, sillä Yle Areenassa podcastit ovat olleet suosittua sisältöä jo vuosia.

Ylen Mediapartnerit-tiimiä vetävä Aura Lindeberg kertoo, että Yleisradiossa alettiin noin vuonna 2016 suunnitella verkkoon julkaistavaa äänisisältöä eli käytännössä podcasteja. Suomen suosituimpien podcastien joukossa on monia Ylen nimikkeitä, esimerkkinä vaikkapa Tiia Rantasen ja Anna Karhusen Kaverin puolesta kyselen, joka nimenomaan on tilattu Ylelle podcastina kolmisen vuotta sitten.

Nyt Ylellä on podcasteja jo yli 100 ja Lindebergin mukaan podcastit antavat mahdollisuuden tavoitella erilaisia ja tarkemmin rajattuja yleisöjä kuin radio-ohjelma. Lindebergin näkökulmasta myös industry day on hyvä idea: Yleisradio on ollut jo mukana järjestämässä vastaavanlaisia pienempiä tilaisuuksia, joissa tietoa ja oppeja jaetaan myös julkisen palvelun ja kaupallisten toimijoiden kesken alan kehittämisen hengessä.

Hänellä on selkeä näkemys siihen, miten podcastien suosio kasvoi.

”Podcast on tapamedian kulutusta. Kun ihminen tietää paikan, mistä sisältöä saa, se tapa muodostuu”, Lindeberg kertoo.

Kaupallisuudessa potetiaalia

Myös tekijät ovat innoissaan järjestäytymisestä. Pupulandia-blogistaan tunnettu Jenni Rotonen oli ensimmäisten suomalaisten vaikuttajien joukossa myös tekemässä kaupallista podcastia vuonna 2017.

Rotonen korostaa, että tekijän kannalta podcastien suosiota selittää sekin, että alussa on kohtalaisen helppoa alkaa tehdä podcastia. Hänet tosin erotti jo kolme vuotta sitten joukosta se, että Rotosen yhdessä Petra Soikkelin ja Rina Järventakan kanssa silloin aloittamaa Afterworkia tehtiin alusta asti studiossa ja mukana oli ammattileikkaaja. Kolmikossa Järventaka on sittemmin vaihtunut Meri Milashiin.

Nyt Rotonen kokee, että laatu on noussut kautta linjan.

”Olen itsekin vaativa podcast-kuluttaja. Kun ihmiset ovat oppineet kuuntelemaan podcasteja, myös oma taso on noussut. Tekemisen pitää olla korkealla tasolla sekä äänenlaadun että sisällön osalta”, Rotonen pohtii.

Jenni Rotonen kehuu, että ammattilaispäivä on paikallaan, koska se todennäköisesti lisää myös podcastien kaupallisia mahdollisuuksia.

”Monikaan kaupallinen tekijä ei hyödynnä podcasteja vielä kunnolla, vaikka esimerkiksi radiossa mainostetaan aktiivisesti”, Rotonen sanoo.

Supla perustettiin vuonna 2015 Sanoman podcast-kodiksi ja onkin saanut aikaan todellisia hittejä, kuten V- ja W-tyylillä – tai tubettaja Mmiisasin Parisuhdekriisi-podcastit. Sittemmin äänisisällön mahdollisuuksia laajemmin hyödyntäneen Suplan sisältöjohtaja Johannes Saukko pitää kaupallisuuden kehitystä kuitenkin luonnollisena ja väistämättömänä.

Podcastien suosion lisääntyminen liittyy suoraan kaupallisen potentiaalin kasvamiseen.

”Uskottavuus kertyy pikkuhiljaa: podcastien suosion ja niistä jaettavan tiedon kautta. Ja se ruokkii tekijöitä ja koko alaa”, Saukko sanoo.

”On selvää, että mainostajat seuraa yleisöjä”, Saukko kiteyttää.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että podcast-alan ammattilaistapahtuman lanseeraamisen ja alan toimijoiden järjestäytymisen aloittamisen ajoitus on erittäin onnistunut.

Kaupallista kiinnostusta riittää myös itse Audiolandille.

”Myynti on lähtenyt yllättävän ripeästi eteenpäin”, kuittaa Risto Kuulasmaa.