Naistoimitusjohtajien määrä suomalaisissa pörssiyhtiöissä on noussut tänä vuonna viidestä yhdeksään. Johtamansa yhtiön markkina-arvoa on kasvattanut eniten Sanoma n Susan Duinhoven.

Nohevan naisjohtajavuoden Helsingin pörssissä käynnisti Kaisa Olkkonen, joka aloitti SSH Communications Security n toimitusjohtajana tammikuun alussa. Hille Korhonen tarttui ruoriin Nokian Renkaissa kesäkuun alussa ja Jaana Tuominen Fiskars issa 9. lokakuuta.

Yksi uusi naistoimitusjohtaja tuli listautumisen kautta. Kati Levorannan johtaman Rovio n noteeraus pörssin päälistalla alkoi syyskuun lopussa.

Ennen tämän vuoden nelikkoa naispuolinen toimitusjohtaja oli viidellä pörssiyhtiöllä. Ylivoimaisesti pisin ykköspomon ura on takanaan Nina Kopola lla, joka aloitti Suomisen toimitusjohtajana joulukuussa 2011.

Seuraavaa saatiinkin odotella huhtikuuhun 2015, jolloin Tiina Alahuhta-Kasko sta tuli Marimekon toimitusjohtaja. Saman vuoden lokakuussa Susan Duinhoven aloitti Sanoma n johdossa ja Kaisa Vikkula Soprano n johdossa.

Viime vuoden tulokas oli Padma Ravichander. Hänestä aloitti Tecnotree n toimitusjohtajana huhtikuussa 2016.

Naistoimitusjohtajien rekrytointi kiihtyy, mutta miten heiltä käy rock’n roll – noin niin kuin sijoittajien mielestä? Vaihtelevasti.

Eniten sijoittajat ovat peukuttaneet Susan Duinhovenin aikaa Sanoman johdossa. Duinhovenin aloittaessa Sanoman osake maksoi 3,3 euroa, tänään 11,1 euroa. Yhtiön markkina-arvo on siis paisunut lähes 240 prosenttia.

Paras puoli Duinhoven-nosteessa on, ettei sen varrella ole ollut isoja ilmakuoppia ja että se on viime aikoina vain kiihtynyt. Vielä tämän vuoden elokuussa Sanoman osake maksoi "vain" vajaat 8 euroa.

Tuoreimman piikin toivat Sanoman lokakuussa antama positiivinen tulosvaroitus ja sitä seurannut heinä–syyskuun katsaus, jonka monet avainluvut ylittivät odotukset. Esimerkiksi oikaistua liikevoittoa yhtiö teki 89 miljoonaa euroa, kun Factset-analyytikoiden konsensusennuste oli 76 miljoonaa.

Toiseksi eniten johtamansa yhtiön markkina-arvoa on nostanut Nina Kopola. Hänen ensimmäisinä toimitusjohtajapäivinään Suomisen osakkeen sai 2 eurolla, nyt se maksaa 115 prosenttia enemmän eli 4,3 euroa.

Viime ajat ovat tosin olleet alamäkeä. Vielä alkukesästä Suomisen osakekurssi keikkui lähes neljänneksen nykyistä ylempänä. Pudotus ei ole ihme, sillä Suominen antoi heinäkuussa negatiivisen tulosvaroituksen, jota se ryyditti joulukuussa numerotäsmennyksellä.

Lue koko artikkeli Talouselämästä.