Myyntitykki kertoo

Myyntitykki-sarjassa M&M tapaa kovia ja kokeneita myyntimiehiä ja naisia.

Pohjat

Taiteessa pitää olla paras. Jos ei ole rahkeita siihen, ei kannata edes ryhtyä - pitää löytää muu juttu, jossa voi olla huipulla. Olen opiskellut musiikki- ja kirjallisuustiedettä sekä taidehistoriaa. Kuvataide on lähinnä minua. Olen työskennellyt taidemuseoissa, taidealan freetoimittajana, opettajana ja taiteilijoiden kanssa läheisesti esimerkiksi kirja- ja näyttelyprojekteissa. Galleriaa lähdin pyörittämään kolme vuotta sitten taiteilijoiden omasta pyynnöstä.

Eka kerta

Toivoimme mieheni kanssa häälahjaksi isoa taideteosta ja saimmekin Jan Kenneth Weckmanin komean työn. Eräs tuttavapariskunta kiinnostui taiteesta ja toimin välittäjänä, jotta heillekin löytyisi sopiva Weckmanin teos. He päätyivät ostamaan useamman. Se oli hieno tunne: löytää jollekulle ilonaihe, joka ei ole hetken humahdusta. Kulutustavaran ostamisessa tunne hiipuu vähitellen, mutta suhde taiteeseen vain syvenee ajan myötä.

Autokauppiaista

Vaikka olisit kuinka hyvä autokauppias, et välttämättä saisi myytyä yhtään taulua. Tämä työ on informaation välittämistä. Pitää osata verbalisoida immateriaalisia asioita. Monen asiakkaan kanssa tämä on kollegojen välistä keskustelua, jossa tarvitaan taiteilijan syvätuntemusta.

Etiikasta

Annan aina realistisen kuvan taiteilijan ja hänen teostensa taiteellisesta tasosta ja merkityksestä. En yritä myydä hinnalla millä hyvänsä vaan niin, että hinta on kestävällä pohjalla ja voin nukkua yöni rauhassa. Kallein myymäni teos on maksanut 30 000 euroa, josta gallerian provisio on 50 prosenttia.

Hinnoittelusta

Hinnoittelu on ihan yksinkertainen prosessi. Hinta ei ole hatusta vedetty. Hinnanmuodostuksessa otetaan huomioon teoksessa käytetty tekniikka, se mitä mediaa teoksessa on hyödynnetty, onko kyseessä uniikkityö, mikä on taiteilijan kysyntä sekä hänen urakehityksensä ja teoksen asema taiteilijan koko tuotannossa. Jos taiteilijalla on kysyntää kansainvälisillä markkinoilla, se nostaa hintaa. Esimerkiksi 1970-luvulla syntyneen taiteilijan ison teoksen hinta on Suomessa 5 000 -10 000 euroa. Jo Ruotsissa se voi olla yli 50 000 euroa. Edesmenneen Ilkka Lammin hinnoissa on mielestäni kuplaa. Kyse on kuitenkin nuoren taiteilijan töistä. Tuotanto olisi voinut iän myötä kehittyä ja kristallisoitua.

Tuulipuku & frakki

Meillä käy institutionaalisia ostajia, yrityksiä, yksityiskeräilijöitä, kotiin taidetta ostavia ja taiteilijoiden faneja. Suuryritykset ovat karsineet taidehankinnoista ja kokevat kokoelmat rasitteena. Yksityiskeräilijöiden joukkoa pitäisi kasvattaa. Kun asiakas tulee galleriaan, tervehdimme ja noteeraamme hänet ruuminkielellä. Sillä ei ole väliä, onko hänellä päällään tuulipuku tai frakki. Pitää osata lukea ihmisestä, kuinka paljon palvelua hän haluaa. Emme heti kysy "voinko auttaa".

5 v

Myyntiprosessi voi kestää viisikin vuotta. Saatetaan etsiä yhdessä joltain taiteilijalta työtä, jossa olisi klassikkoainesta ja joka voisi olla osa kokoelmaa. Käyn taiteilijan työhuoneella tutustumassa uuteen tuotantoon tai asiakkaan kotona viemässä teosta sovitettavaksi. Sanon mielipiteeni mutta heti perään, että se on vain mielipiteeni. Muutamasta vaihtoehdosta voin sanoa suoraan, minkä pudottaisin pois.

Draiveri

Minua motivoivat onnistumiset. Kun saan jonkin teoksen myytyä, se on tärkeää, koska siinä on kyse myös taiteilijan elinkeinosta. Kun kaksi taiteilijaamme saivat tänä vuonna Ars Fennica -ehdokkuudet, tunsin, että yhteistyöllämme on merkitystä. Ja aina näyttelyn pystytyksen jälkeen tulee hyvä olo. Siinä on yleensä alla vuoden pohjatyö.

Brändistä

Meillä avajaisten merkitys ei ole myyntimielessä niin suuri. Ihmiset eivät tee ad hoc -päätöksiä; ne jäivät 1980-luvulle. Avajaisissa tehdään varauksia ja omalla ajalla tutustutaan tarkemmin. Näyttelyt ovat meille enemmän kuin myyntitilaisuuksia. Esimerkiksi nyt esillä oleva ääni-installaatio ei ehkä päädy kenenkään kotiin, mutta sen toteuttaminen voi poikia meille ja taiteilijalle jotain muuta. Rakennamme tietoisesti brändiä ja toimimme kulttuurin ja bisneksen välimaastossa.

Guggenheimista

Suhtautumiseni Guggenheimin Suomeen tuloon on kaksijakoinen. Jos saisimme 10 prosenttia Bilbaon kävijämääristä, tänne tulisi 90 000 kansainvälistä taideharrastajaa. Toisaalta brändin hankkiminen maksaisi kymmeniä miljoonia euroja. Miksemme lähde sillä rahalla rakentamaan omaa vientituotetta Aasian tai Venäjän suuntaan: suomalaista taidetta ja designia. Taideviennin tilanne on yhä huono, eikä valtiolla näytä olevan kiinnostusta tukea toimintaa.

Tosi tarina

Gallerian alkuvaiheessa meillä oli Marcus Eekin näyttely, ja yhdestä teoksesta tuli kiista kolmen ostajan kesken. Yksi varanneista oli Eek-fani, jonka olin kutsunut katsomaan näyttelyä ennen avajaisia. Hän ei tullut. Silti hän jäi kahdeksi vuodeksi rutisemaan, että ei saanut teosta mielestään. Kun Eekiltä tuli uusi näyttely, sain asiakkaan paikalle ennen avajaisia. Hän löysikin kaksi uutta maalausta ja kehuu yhä, että sai juuri ne eikä sitä yhtä, joka meni sivu suun.

Työpäivä

Kahden lapsen äitinä pyrin siihen, että toimistoaika riittäisi. Mutta iltatilaisuuksia kertyy ainakin yksi per viikko ja sen lisäksi muutamia ulkomaan matkoja vuodessa.

Mitä jos...

Jos en olisi galleristi, olisin töissä nykytaiteen parissa, yksityisyrittäjänä, konsulttina tai johtotehtävissä jossain taideinstituutiossa.