Pitkäaikaissäästämistuote. Siinäpä mukava sana mahduttaa mainosjulisteeseen.

Pankit ovat saaneet myydä pitkäaikaissäästämiseen tarkoitettuja, veroetuun oikeuttavia tuotteita huhtikuun alusta lähtien. Markkinointikierrokset ovat vasta alkaneet kiihtyä.

Finanssimarkkinointia valvova Finanssivalvonta Fiva on linjannut, että ps-laissa määritellystä säästämistuotteesta saa markkinoinnissa käyttää muitakin nimiä, mutta siitä on selvästi käytävä ilmi, että kyse on ps-palvelusta.

Sampo Pankki on jo jonkin aikaa näkynyt mediassa Kissanpäivät-kampanjallaan. Jatkossa se viittaa ps-tiliin. Nordea ja OP-Pohjola eivät aio erikseen ps-tuotetta rummuttaa, vaan puhuvat eläkesäästämisestä yleisemmin.

- Kuluttajalla on tarve varautua eläkepäiviin, ei ostaa tiettyä tuotetta. Emme mene mainonnassa tuotteeseen ollenkaan, vaan ohjaamme Paras päivä -kampanjasivustolle, jossa kerrotaan vaihtehdoista, OP-Keskuksen-markkinointipalveluiden brand manager Katri Korpikallio kertoo.

Toimittajat lyövät

Ennen ensimmäistäkään ps-sopimusta koko pitkäaikaissäästäminen joutui julkiseksi silmätikuksi. Kuluttajia on kehotettu laskemaan tarkkaan, mitä säästäminen maksaa ja onko veroetu vain silmänlumetta.

- En allekirjoita negatiivisuutta. Tämä on herättänyt paljon keskustelua ja julkisuus on ollut, jos ei nyt positiivista, niin ainakin neutraalia, Sampo-pankin varallisuudenhoitoyksikön johtaja Kimmo Laaksonen sanoo.

Nordean säästämis- ja sijoitustuotteiden palvelut -yksikön johtaja Risto Kuoppamäki ja Op-Keskuksen Noora Heikkinen-Virtanen näkevät ps-tilanteen julkista mielikuvaa parempana.

- Toimittajat ovat lähtökohtaisesti negatiivisia sijoitustuotteita kohtaan. Kuluttajat ovat kuitenkin olleet kiinnostuneita. Huolta ovat aiheuttaneet ainoastaan vanhat eläkevakuutukset. Verottajalta ei ole tullut selkeää ohjeistusta siitä, voiko niitä siirtää ps-sopimukseen, Kuoppamäki sanoo.

Hintakisa kovenee

Laaksonen on tyytyväinen siitä, että säästömuodot ovat nyt samalla viivalla. Aikaisemmin verokannuste oli vain eläkevakuutuksilla.

Markkinoinnillisesti ps-tuote on haastava, koska itse tuote on laissa määritelty ja kaikilla sama. Kohderyhmänä ovat 30-50-vuotiaat, joilla on mahdollisuus säästää.

- Kulut ovat konkreettinen kilpailuvaltti pankin muun tarjonnan ohella. Lainsäätäjien tavoite on ollut painaa kulut mahdollisimman alas ja kilpailun myötä se on toteutunut. Hintoja on kuitenkin hankala verrata keskenään, koska pankit ilmoittavat ne eri tavalla. Kovin eksoottisia kulurakenteita on hankala rakentaa lakisäädösten takia, Kuoppamäki sanoo.

Onnea ja autuutta

Hintakilpailusta huolimatta Kuoppamäki uskoo, että ps-markkinointi tulee perustumaan mielikuviin. Sesonki alkaa tänä keväänä ja uudelleen ennen vuoden vaihdetta. Silloin kuluttajia houkutellaan ottamaan verohyöty vielä tälle vuodelle.

Tulevan kampanjan linjauksia Kuoppamäki ei paljasta, sillä Nordealla on vielä monta palikkaa auki.

Sampo keskittyy viestimään mielikuvaa onnellisista eläkepäivistä, eikä pelottele kauhukuvilla kurjuudesta.

OP-Pohjolankin mainonta on pelkistettyä. Slogan Olet liian nuori murehtimaan eläkkeestäsi vetoaa Korpikallion mukaan yhtälailla nuoriin aikuisiin kuin keski-ikäisiinkin. Uutena kanavana OP tuo eläkesäästämistä esiin myös Facebookin kautta.

Mainonnasta ja välineistä riippumatta pankkituotteiden myynnissä valttia on jatkossakin henkilökohtainen myyntityö.