Globaali koronakriisi myllersi arjen. Esteitä nousi yli yön sinne, missä niitä ei ennen ollut. Kuluttajan fokus kimpoili vessapaperin värisestä survivalismista karanteenikodin sisustukseen, ja pian myös kulutuksen – ja sen mahdollisuuksien ¬– voimakkaaseen karsimiseen lomautusten ja liiketoiminnan pakkotaukojen takia. Samalla markkinoinnin ja mainonnan kuukausi-, kvartaali ja vuosisuunnitelmat kirjoitettiin monessa yrityksessä uusiksi, reilusti pienemmälle paperille.

Rajoituksia on jo höllennetty, mutta riisutun arjen ja sosiaalisen etäisyyden vaatimukset ovat muovanneet voimakkaasti kuluttajien käytöstä. Ovatko toimintaa pidemmällä jänteellä ohjaavat arvot ja asenteet seuranneet toiminnan ulkoa annettua muutosta? Kuinka tiukkaan on kasvanut liike poispäin vahvan taktisesta markkinoinnista kohti kuluttajan sitouttamista empatiaa ja altruismia korostavalla arvoviestinnällä? Loppukesä ja tuleva syksy näyttänevät sen, jatkuuko trendi tähän suuntaan vai onko kyseessä kupru, joka siliää kriisin väistyessä. Nyt, jos koskaan, on otollinen aika mitata muutoksen suuntaa.

Muutoksen motiivi viitoittaa sen suuntaa

Vaikka digitaalisen transformaation kaikkialle jalkauttama analytiikka tarjoaa lukemattomia datapisteitä, se kertoo aina olennaisesti jo tapahtuneesta, lopputulemista. Samalla teknologia työntää markkinoijia yhä kauemmas asiakkaista, heidän keskittyessä nykyaikaisten analytiikkaohjelmistojen tarjoamiin yhä kattavampiin ja tarkempiin raportteihin. Emme näe sitä, mitä vaihtoehtoja oli tai mitä ei valittu, saati tiedä sitä miksi niin on.

Tulevaisuuteen tähyävän kannattaa siksi hakea asiakasymmärrystä myös muualta. Liityn ilolla LUT-kauppakorkeakoulun digitaalisen markkinoinnin apulaisprofessori Joel Meron joukkoihin ja peräänkuulutan meiltä kaikilta lisää perehtymistä asiakkaiden ongelmiin, tavoitteisiin, toiveisiin ja motiiveihin. Mero kiteyttää olennaisen: ”Yritys riskeeraa koko tulevaisuuteensa, jos ei ole pulssilla siitä, mitä asiakas haluaa.”

Kun saamme kiinni siitä, miksi jokin tulee valituksi muiden vastaavien joukosta, voimme ennakoida myös tulevia valintoja ja kehittää tuotteita ja palveluita, jotka ovat tarjolla silloin kun niitä tarvitaan. Me Dinglellä noudatamme tässä kahta luottoperiaatetta: co-creationia ja validointia. Niillä mittaamme Meron mainitsemaa pulssia ja teemme parempia valintoja siitä oikeasta hoitolinjasta.

Tilannekuvasta trendin kuvaan kevyellä työkalulla

Mitä jos antaisimme asiakkaidemme kertoa itse, miten heidän preferenssinsä ja valintojen taustalla vaikuttavat motiivit ovat muuntuneet ja muuntuvat nyt, kun alamme lähestyä sellaista arkea, jonka tunnemme paremmin. Kirkastiko kriisi omat arvot niin, että paluu entisiin kulutustottumuksiin ei tunnu enää itseltä? Usein niin käy, mutta tottumuksen lumoakaan ei sovi aliarvioida.

Me Dinglellä käytämme kevyttä, ketterää ja helposti kustomoitavaa tutkimusta, jonka avulla yritykset voivat ymmärtää olemassa olevien ja potentiaalisten asiakkaidensa ajatuksia, ongelmia, tavoitteita ja toiveita. Tutkimuksen avulla yritys pääsee pulssille siitä, mitä asiakas oikeasti haluaa. Se auttaa tunnistamaan trendejä, vihjeitä vasta tuloaan tekevistä muutoksista asiakkaan preferensseissä. Liiketoimintaa voi sen avulla tuoda entistäkin lähemmäs asiakkaita. Jotta markkinoinnissa onnistutaan, täytyy dataa ja teknologiaa täydentää asiakasymmärryksellä. Ja sitähän onneksi saa, kysymällä.

–----

Henriikka Hakkala, Content Specialist, Dingle

Henriikka Hakkala on sisällöntuottaja, jolle taiten työstetty kieli on yleisavain muutosta ajavaan oivallukseen.

Konsepteihin, sisältöihin ja keskustelevaan markkinointiin erikoistunut Dingle on osa Aller markkinointipalvelut -liiketoimintaa, johon kuuluvat lisäksi journalistinen sisältömarkkinointiyksikkö Aller Ideas sekä kohderyhmiä ja asiakasymmärryksen ratkaisuja tarjoava Data Refinery.