>> Kohta se taas alkaa. Nuoriso ja vähän varttuneempikin väki kulkee kaduilla ja busseissa lähikaupan kassit kodikkaasti kilisten. Yksittäisiä olutpulloja kun kuulemma aletaan tammikuussa myydä puoleen hintaan.

Näin uskoo sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Ismo Tuominen, joka esittää ilmiön syiksi oluen paljousalennuksen poistoa ja ulkomaisten panimoiden tuloa markkinoille.

Jälkimmäinen argumentti on laho. Vastaväitteen rakentamisen voi aloittaa laskemalla kotimaisten panimoiden markkinaosuuden. Sitten pitää kysyä, miksi kukaan tunkisi markkinoille, joilla olut on sisäänheittotuote, panimoiden kate on pieni ja alkoholiveron nostamisesta keskustellaan päivittäin.

Paljousalennusta koskevaa lausuntoa joutuu ihmettelemään siksi, että Tuominen oli itse mukana tekemässä uutta, muun muassa paljousalennuksen kieltävää alkoholilakia. Ilmeisesti Tuominen luottaa median kelvottomaan muistiin, johon hänen sanomistensa saamasta kritiikittömästä julkisuudesta päätellen voikin luottaa.

Alkoholiveron nostokampanja ansaitsisi melkein vuoden markkinointiteko -palkinnon. Keskustelu on taas saatu palautettua siihen turvalliseen käsitykseen, että päihdeongelma on alkoholin hinnan funktio.

Pelle Miljoona ei tarkoittanut tätä. Oikean hintatason loputtoman etsimisen sijaan pitäisi kysyä, miksi yhä suurempi joukko suomalaisia syrjäytyy ja miksi syrjäyttämisestä on tullut hyväksytty osa suomalaisen yhteiskunnan toimintaa.