Suklaata myytäessä ei tule enää käyttää termiä raakasuklaa, linjaa Ruokavirasto. Asiasta kertoi ensimmäisenä Suomessa Yle. Syy päätökseen on, että lainsäädännössä ei määritellä, mitä raakasuklaalla tarkoitetaan. Sen sijaan määritelmät löytyvät esimerkiksi täytesuklaalle, valkoiselle suklaalle ja suklaakonvehdeille.

”Suklaalle on erityislainsäädäntö siitä, mitä nimityksiä suklaata myytäessä käytetään. Siellä ei ole määritelty raakasuklaata”, kertoo ylitarkastaja Tuulikki Lehto Ruokavirastosta. Hänen mukaansa yhteinen käsitys raakasuklaan nimestä on tärkeää, jotta kaikki tietävät, mitä tuotteilla tarkoitetaan, kun niitä myydään ja ostetaan.

Viraston linjaus ei ole uusi. Ruokavirasto, silloinen Evira, otti termiin kantaa jo syksyllä 2018. Päätös on pompahtanut nyt uudestaan esiin.

Ruoka-aineiden nimistä keskusteltiin viimeksi loppuvuodesta, kun Keski-Pohjanmaan ympäristöterveyslautakunta määräsi marraskuussa lihatalo Pouttua luopumaan kasviliha-termin käytöstä.

Suomen Kuvalehden (SK) mukaan kasviliha-termistä oli tehty kolme valitusta. Ruokaviraston mukaan nämä olivat kirjallisia valituksia, minkä lisäksi virastoon oltiin asiasta yhteydessä puhelimitse. Yksi valituksen tekijöistä oli SK:n mukaan Poutun kilpailijan Atrian siipikarjaliiketoiminnan johtaja. Asia olisi toki käsitelty ilman tätä yhteydenottoakin.

Ruokaviraston Lehdon mukaan virasto otti raakasuklaa-termin käsittelyyn, kun sekä kuluttajat että raakasuklaaseen liittyvää liiketoimintaa tekevät yritykset ottivat viranomaiseen yhteyttä. Oliko aloitteentekijöissä nyt mukana kilpailevia toimijoita?

”Ei ollut tietääkseni”, sanoo Lehto. Häneen yhteyttä ottaneet kuluttajat tahtoivat tietää, mitä termillä tarkoitetaan. Alan toimijat kuten raakasuklaata maahantuovat yritykset taas kyselivät, mitä termi tarkoittaa valmistuksen osalta.

”Raakasuklaa herättää edelleen kysymyksiä”, Lehto sanoo.

Termi käsittelyyn EU-tasolla?

Asiaa käsiteltyään virasto ohjeisti, ettei termiä enää käytettäisi. Tuotteiden valmistustavasta yritykset voivat kyllä kertoa vapaasti.

Yleensä ohjeistukset toimivat hyvin. Lehdon mukaan nyt näyttää siltä, että kaikki toimijat eivät ole Ruokaviraston ohjetta huomanneet.

Tällaisessa tilanteessa viranomainen antaa lisää neuvoja ja ohjeita, ja sopii toimijan kanssa korjausaikataulusta. Jos asia ei vieläkään korjaannu, viranomainen antaa määräyksen saada asia kuntoon.

Jos raakasuklaan valmistajat, myyjät ja maahantuojat tahtovat käyttää tulevaisuudessa termiä, heidän kannattaisi Lehdon mukaan olla aktiivisia EU:n suuntaan, jotta termi voitaisiin määritellä EU-tasolla.

”Ei riitä, jos vain Suomen viranomainen määrittelee tämän, koska elintarvikekauppa on kansainvälistä”, Lehto sanoo.

Ovatko elintarvikkeiden nimikkeet nyt erityisesti pinnalla?

Sitä Lehto ei osaa arvioida. Viime aikoina keskustelua ovat herättäneet etenkin kasviperäisten elintarvikkeiden nimet.

”Niistä on tullut kysymyksiä, mutta nyt asia näyttää rauhoittuneen.”