Koronakriisin myötä Suomessa on keväällä ja kesällä ollut ennätysmäärä työttömiä ja lomautettuja työnhakijoita. Kesän jälkeen työnhaku on monen agendalla myös ilman maailmanluokan kriisejä.

Syksy onkin perinteisesti vilkasta työnhakuaikaa. Koronakevään mukanaan tuoma taloudellinen notkahdus on osaltaan vaikuttanut avoimien työpaikkojen määrään, mutta rekrytointipalvelu ja työpaikkojen hakukone Duunitorilla on tälläkin hetkellä auki yli 22 000 työpaikkailmoitusta.

Työmarkkinatiedon hakemista helpottaakseen Duunitori on lanseerannut uuden työmarkkinatilanteen seurantapalvelun. Duunitorin konsultti Lauri Vaisto kertoo, että eri tahot voivat hyödyntää seurantapalvelun tietoja vähän eri tarkoituksiin. Sekä työnhakijaa että työnantajaa se auttaa muodostamaan yleiskuvaa alan tilanteesta.

”Työmarkkinoilla kilpailua käydään sekä työnantajien kesken että osaajien välillä. Kaikkia saattaa kiinnostaa tietää, millainen kilpailuympäristö juuri itsellä sillä hetkellä on”, Vaisto kertoo M&M:lle.

Toisaalta ajallinen vertailu kiinnostaa Vaiston mukaan aina makrotalousväkeä ja talousennusteiden laatijoita. Kysynnän muutokset työvoimassa tietyllä alalla saattavat ennakoida muutoksia toisaalla myöhemmin.

”Näiden muutosten saattaminen kaikkien tietoon toivottavasti osaltaan demokratisoi työmarkkinaa, kun kaikille osapuolille on tarjolla yhtenäinen näkymä”, Vaisto toteaa.

Palvelussa voi tarkastella avoimien työpaikkailmoitusten kehitystä tehtäväalueittain paikkakuntakohtaisesti sekä viikko- että kuukausitasolla.

Työpaikkojen kysyntä perustuu Duunitorin ilmoitusten kävijädataan ja tarjonta uusien avointen työpaikkailmoitusten määrään.

Pohjakosketus huhtikuussa

Vielä alkuvuodesta ravintola- ja matkailualan avoimia työpaikkoja oli tarjolla runsaasti, ja alan tilanne vaikutti valoisalta.

Duunitorin uuden työmarkkinaseurantapalvelun tarjoamat tilastot osoittavat, että koronarajoitukset romahduttivat alan työpaikkailmoitusten määrän hetkessä.

Pohjakosketus alalla saavutettiin huhtikuussa, mutta sittemmin avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut.

Ravintola-ala on toipunut tilanteesta matkailualaa nopeammin. Vain pieni osa ravintola- ja matkailualan noin 2 000 avoimesta työpaikasta on matkailun parissa.

”Matkailu- ja ravintola-ala usein tilastoidaan yhtenä kokonaisuutena, mutta koronakriisi kohteli niitä hyvin eri tavoin. Siinä missä erityisesti rajat ylittävä turismi tyssäsi lähes tyystin, ravintolapuolella tarina on monisyisempi,” Lauri Vaisto muistuttaa.

”Suuri osa suomalaisten ravintoloihin käyttämistä euroista kulutetaan työpaikkaruokaloissa, joista monet joutuivat sulkemaan ovensa toimistotyöläisten siirryttyä etäkonttoreihin. Osa pienemmistä ja ketterämmistä ravintoloista taas kykeni jatkamaan toimintaansa erityisesti kotiinkuljetuspalvelujen turvin”, hän jatkaa.

Vaisto nostaa esiin myös esimerkin, jossa iso toimija on onnistunut tarjoamaan työntekijöilleen poikkeustilanteessa uusia mahdollisuuksia.

HOK-Elanto tarjosi ainakin osalle ravintolapuolen osaajistaan töitä vähittäiskaupan tehtävissä. Kyseessä oli luova ratkaisu, joka toivoakseni helpotti ainakin joidenkin kohdalla pärjäämistä pahimman yli.”

Koronakevät opetti paljon

Kevään madonluvut olivat monelle yritykselle vakava pohdinnan paikka. Koronpandemia kuitenkin jatkuu edelleen ja rauhallisen kesän jälkeen tapauksien määrä on ollut nousussa myös Suomessa.

Lauri Vaisto huomauttaa, että suomalaisten työmarkkinoiden tapahtumat riippuvat hyvin paljon siitä, millaisia suosituksia terveysviranomaiset antavat, ja miten maan poliittinen johto niiden perusteella toimii.

Kevät antoi kaikille kuitenkin arvokasta oppia sekä suuntaviivoja siitä, minkälaiset rajoitustoimet ovat koronaviruksen torjumisessa tehokkaita ja perusteltuja.

”Paljon on muuttunut puolessa vuodessa, ja tunnemme virusta ehkä nyt hieman paremmin. Yhteiskunnan valmiudet käsitellä tartuntoja ovat myös ihan toista luokkaa nyt kuin maaliskuussa - lähtien vaikka testauskapasiteetista.”

Vaisto kertoo, että edellä mainituista syistä hän ei usko kevään kaltaiseen äkkijarrutukseen, mutta toteutuessaan sellainen tekisi hänen arvionsa mukaan työmarkkinoilla rumaa jälkeä.

”Toimialat myös reagoivat epäsynkronisesti ulkopuolisiin shokkeihin. Samaan aikaan, kun pienet ja ketterät palveluyritykset ovat jo suurin piirtein pääsemässä normaaliin arkeen, isojen konsernien irtisanomiset ovat vasta käynnistymässä - kuten olemme tälläkin viikolla uutisista saaneet lukea”, Vaisto toteaa viitaten viimeaikaisiin uutisiin Finnairin yt-neuvotteluista sekä UPM:n suunnitelmasta sulkea Kaipolan paperitehdas.