Kestävän kehityksen verkkokauppa Matsmartin tilaaman Kantar TNS -tutkimuksen mukaan vain noin joka neljäs (24 prosenttia) suomalainen tietää, että ruokahävikin osuus koko maapallon kasvihuonepäästöistä on 8–10 prosenttia.

Se on käytännössä yhtä paljon, kuin koko vaateteollisuuden osuus hiilidioksidipäästöistä.

Suomalaiset ovat kuitenkin huomattavasti tietoisempia ruoan ympäristövaikutuksista, kuin samassa tutkimuksessa mukana olleet ruotsalaiset ja tanskalaiset.

Ruotsalaisista noin joka kymmenes (12 prosenttia) ja tanskalaisista vain hieman sitä useampi (14 prosenttia) tiesi ruokahävikin osuuden kokonaispäästöistä.

“Kuluttajana helpoin tapa välttää hävikkiä on ostaa ja valmistaa vain oikea määrä ruokaa. Samalla tekee ympäristöllemme ison palveluksen”, Matsmartin Suomen-maajohtaja Michaela Böckelman toteaa tiedotteessa.

Ruokahävikkiä syntyy monessa eri ruokaketjun vaiheessa: maanviljelyssä, jatkojalostuksessa, kaupassa sekä kotitalouksissa ja ravintoloissa. Siksi ruokaketjun kokonaisvaikutusta hävikkiin on monesti vaikea hahmottaa.

Suomalaiset ovat kuitenkin sitoutuneita ruokahävikin vähentämiseksi. Kun samassa tutkimuksessa kysyttiin, kenellä on ensisijainen vastuu ruokahävikin vähentämisestä, oli vastauksena kuluttajat (67 % vastaajista).

“Vaikka hävikki on niin iso ja merkittävä asia ympäristöllemme, tutkimuksemme mukaan moni kuluttaja ajattelee, että heidän tulisi löytää asialle ratkaisu itse.

Michaela Böckelman huomauttaa, että tämä tuntuu ehkä hieman liian suurelta yksilötason vaatimukselta.

”Moni meistä ei myöskään ottaisi harteilleen esimerkiksi siirtymistä täysin fossiilittomaan sähköntuotantoon maailmanlaajuisesti. Sen sijaan vastuu taitaa kuulua enemmänkin poliittisille ja vastaaville päättäjille”, Böckelman arvioi.

Tutkimuksen mukaan vain 7 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ruokahävikin vähentäminen on ensisijaisesti poliittisten päättäjien vastuulla. Yhtä moni vastaajista ilmoitti, että ensisijainen vastuu on ruoanvalmistajilla.

Olennainen havainto lieneekin se, että laajan globaalin haasteen edessä vastuu jakautuu kaikkien osapuolien kesken; kuluttajista poliitikkoihin sekä maanviljelijöistä ruoan valmistajiin ja kauppoihin.

”Kaikki meistä voimme tehdä osamme hävikin vähentämiseksi, niin isojen kuin pienten ympäristötekojen kautta. Mikään teko ei ole liian pieni”, Böckelman korostaa.

Kantar TNS:n toteuttamaan nettitutkimukseen osallistui 1 020 suomalaista, joka ovat iältään 18–74-vuotiaita. Tutkimus tehtiin 25.6.–5.7.2020.

Ruotsissa vuonna 2014 perustettu Matsmart myy tuotteita, jotka muutoin voisi päätyä hävikkiin monesta eri syystä, kuten sesonkivaihtelut, ylituotanto, pakkausten vaihtuminen tai lyhyet parasta ennen -päiväykset.

Matsmart rantautui Suomeen kesäkuussa 2017.