Ruotsalaisen Jeppe Klockaresonin viesti on, että matkailulla voi olla myönteisiä vaikutuksia, vaikka nykyään esillä ovat erityisesti kielteiset vaikutukset esimerkiksi ilmastoon.

”Matkailulla on aina jonkin verran negatiivisia vaikutuksia. Niin kauan, kun uusia ratkaisuja ei keksitä, kohteeseen matkustamisesta syntyy hiilidioksidipäästöjä. Matkailulla kuitenkin voi ja pitäisi olla myös positiivisia vaikutuksia”, Klockareson sanoo ja luettelee: sen lisäksi, että matkailu tuo kohteeseen rahaa ja luo työpaikkoja, se voi edistää luonnon ja kulttuurin säilyttämistä ja suojelua, infrastruktuurin kehittämistä sekä ihmisten välistä ymmärrystä, hyväksyntää ja tasa-arvoa.

Klockareson on Ruotsin edustaja kestävän matkailun kriteeristön luoneessa The Global Sustainable Tourism Councilissa. Työkseen hän neuvoo yhden miehen konsulttiyrityksensä Fair Travelin kautta, miten voidaan maksimoida matkailun myönteiset ja minimoida kielteiset vaikutukset. Kymmenen vuotta toimineen yrityksen asiakaskunta on Klockaresonin mukaan painottunut aiemmin lähinnä matkailukoulutuksen toimijoihin, ja silloin tällöin ­asiakkaina on ollut matkailuyrityksiä. Nyt painotus on siirtynyt alueellisten kohdemarkkinointi­organisaatioiden suuntaan.

Maailmalla on jo rohkaisevia esimerkkejä. Klockareson kertoo, että esimerkiksi Ruandassa ekoturismi edistää vuorigorillojen suojelua ja tuo maahan rahaa ­ulkomailta. ­Ilmastonmuutoksen torjunnassa matkailu voi auttaa estämään metsä­katoa, joka on tällä hetkellä lentoliikennettä suurempi ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Yksi esimerkki on Etelä-Amerikassa sijaitseva ­Guyana. Turistit kyllä joutuvat lentämään päästäkseen paikalle, mutta koska Guyanaan turisteja houkuttelevat nimenomaan koskemattomat sademetsät, niitä ei kannata hakata, vaan suojella.

Klockaresonin mielestä Suomessa ja hänen kotimaassaan Ruotsissa voitaisiin ottaa mallia Costa ­Ricasta, jossa metsien kaatamisesta siirryttiin niiden istuttamiseen, koska sademetsien rikas luonto kiinnostaa matkailijoita.

”Meidän pitäisi huolehtia, että metsät säilyvät, ja istuttaa puita. Enkä tarkoita yksipuolista ja nopeasti kasvavaa, vaan alkuperäistä koskematonta metsää, jonka avulla voimme tarjota luontomatkailukokemuksia ja samalla sitoa hiilidioksidia.”

Vastuullisista ­valinnoista pitää ­tehdä asiakkaalle helppoja.”

Osa matkailijoista etsii vastuullisuutta, kaikki eivät.

”Matkailuyritysten pitää varmistua siitä, että tarjottavat vaihtoehdot ovat hyviä. Vastuullisista valinnoista pitää tehdä asiakkaalle helppoja”, Klockareson sanoo.

Lentomatkustamisen globaali kasvu on ilmastolle ongelma, ja Klockaresonin mielestä lentäminen on liian halpaa. Hän kuitenkin myöntää, että tällä hetkellä Suomi on riippuvainen lentomatkustamisesta, eikä muutos tapahdu hetkessä.

”Tänne pitäisi tuoda oikeat matkailijat, sellaiset, jotka viipyvät pitkään ja haluavat kokea asioita, joita täällä tarjotaan vastuullisesti”, Klockareson sanoo.

Hänen mukaansa matkakohteissa pitää miettiä, keitä niihin halutaan, mitä heille tarjotaan ja miten heidät saadaan viipymään pidempään.

”Sellaiset matkailijat, jotka tulevat Suomeen päiväksi tai pariksi ja jatkavat sitten vaikkapa Ruotsiin, eivät ole niitä, joita meillä pitäisi olla. He matkustavat pitkiä matkoja, mutta tuovat paikalliseen talouteen vain vähän rahaa.”

Määrä kasvaa

Matkailu kasvaa nopeammin kuin maailman ­väestö. Vaurastumisen myötä matkailu on yhä uusien ihmisryhmien saatavilla, ja moni myös käyttää mahdollisuuden.

Maailman matkailuneuvoston (World Travel & Tourism Council WTTC) mukaan matkailun osuus sekä maailman bruttokansantuotteesta että työpaikoista on jo noin kymmenen prosenttia. Matkailuala myös kasvaa nopeammin kuin maailmantalous.

Kasvulla on myös kääntöpuolensa. Ympäristö­ongelmien lisäksi liikaturismi häiritsee paikallisten elämää esimerkiksi Venetsiassa ja Barcelonassa.

Ongelmia vältetään esimerkiksi Suomenlinnassa asukkaiden ja saarella työskentelevien omalla kulkuportilla lautalle, jotteivät varsinkin kesäisin suuret turistimäärät hidastaisi heidän liikkumistaan.

Kysynnän tasaaminen

Matkailu painottuu monilla alueil­la tiettyyn vuodenaikaan, minkä vuoksi myös matkailun työllistävä ­vaikutus painottuu turistikaudelle. Sekä matkailijoiden ­ympäristölle aiheuttaman kuormituksen tasaamiseksi että koko­aikaisten työpaikkojen luomiseksi yksi keino lisätä matkailun vastuullisuutta on matkailun jakaminen aiempaa tasaisemmin myös huippusesongin ulkopuolelle.

Samaan tähtää myös yksi tämän vuoden matkailutrendeistä, pienempien kaupunkien valitseminen suosituimpien turistikohteiden sijaan eli niin kutsuttu second city travel.

Suomessa Visit Finland pyrkii houkuttelemaan kansainvälisiä ­matkailijoita tasaisesti ympäri vuoden muun muassa markkinoimalla Lappia muunakin kuin talvikohteena.

Vastuu kiinnostaa

Matkamessujen Matkailututkimuksen mukaan edellisvuosien tapaan suurin osa suomalaisista on matkustaessaan suosinut paikallisia palveluntarjoa­jia, kuten hotelleja tai ravintoloita. Lähes puolelle vastaajista matkan tärkein vastuullisuuteen liittyvä valintakriteeri on paikallisen kulttuurin säilyttäminen. Tärkeänä pidettiin myös tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia (35 %) ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä (34 %).

Muut vastuullisuuteen liittyvät valintakriteerit jäivät kuitenkin ­vähemmälle huomiolle. Lentojen hiilidioksidipäästöjä on kompensoinut joka kymmenes vastanneista, kun taas neljäsosaa hiilidioksidipäästöjen kompensointi ei kiinnosta. 11 prosentille vastanneista vastuullisuudella ei ole merkitystä matkapäätöksiä tehtäessä.

Enemmän rahaa

Matkamessujen Matkailututkimus 2020 kertoo, että vastaajista joka kolmas aikoo vuonna 2020 käyttää matkailuun enemmän rahaa kuin edellisvuonna. Yli puolet aikoo käyttää matkoihin ainakin saman verran kuin vuonna 2019. Kantarin toteuttamaan tutkimuskyselyyn vastasi 1 061 täysi-ikäistä suomalaista marraskuussa 2019.

Kotimaanmatkailu kasvoi jonkin verran vuoden 2019 aikana, ja kiinnostus kotimaanmatkailuun, erityisesti kaupunkikohteisiin, vaikuttaa jatkuvan.

Myös ulkomaat kutsuvat suomalaisia. Vain kuusi prosenttia ­vastanneista arvioi, ettei matkusta ulko­maille vuoden 2020 ­aikana.

Vastaajista 30 prosenttia aikoo suunnata Etelä-­Euroopan kohteisiin ja 25 prosenttia Viroon.