Vastaväittäjä

Kati Haapakoski 27.12.2017 08:10

Sampsa Jolma väittää: "Kaupallisen radion tärkein elementti on palvella kuuntelijaa"

Kimmo Haapala
Sampsa Jolma

Vastaväittäjä-palstalle haastateltu Sampsa Jolma on Mediatakojien toimitusjohtaja ja RadioMedia ry:n puheenjohtaja. Artikkeli on julkaistu M&M-lehdessä 2/2017.

Mediatakojien toimitusjohtaja ja RadioMedia ry:n puheenjohtaja, porilainen Sampsa Jolma on. Hän aloitti Radio Porissa vuonna 1999 ja mediayrittäjänä vuonna 2009. Aiemmin hän työskenteli golfammattilaisena.

Väite 1: Kaupallisilla paikallisradioilla menee huonosti.

”Kaupallisella radiolla menee hyvin! Ne tavoittavat 86 prosenttia 9–54-vuotiaista radiokuuntelijoista. Ennakkotietojen mukaan ne kasvattivat jo kolmannen kerran peräkkäin mainoseuroja ja rikkoivat 60 miljoonan euron rajan ensimmäisen kerran. Tämä on loistava saavutus, kun vertaa miten mediat keskimäärin ovat kehittyneet.”

Väite 2: Kun muut mediat alkavat menestyä, radio menettää osuuttaan. Esimerkiksi nuoret kuuntelevat musiikkinsa Spotifystä, joten kaupallisten radiokanavien merkitys vähenee.

Spotifyn kuuntelu täydentää radion kuuntelua ja on lisännyt musiikin kuuntelua kokonaisuudessa. Nuorille suunnatut kanavat tavoittavat hyvin yleisöt ja paikallisilla radioasemilla on uskollisia nuoria kuuntelijoita. 3,8 miljoonaa päivittäistä kuuntelijaa ei ole väärässä. Radion merkitys ei ole vähentymässä. Uusilla sisällöillä radio on pystynyt palvelemaan paremmin kohdennettuja yleisöjä. Persoonien merkitys radiossa on ollut aina suuri ja kasvaa edelleen.”

Väite 3: Kuunnelluin radiokanava on Radio Suomi. Yle jyrääkin kilpailijansa laadukkaalla, uutisia taustoittavalla journalismilla.

”42 prosenttia Radio Suomen kuuntelijoista on yli 65-vuotiaita. Kaupallinen radio on ”suvereenissa” asemassa alle 65-vuotiaissa. Laadukkailla uutisilla on merkitys, mutta uutisia voi seurata monissa kanavissa. Kaupallisen radion tärkein elementti ei ole toimia uutismediana vaan palvella kuuntelijaa tarjoamalla sisältöjä, joista he ovat kiinnostuneita. Kaupallinen radio on onnistunut muuttumaan.”

Väite 4: Liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee taajuushuutokauppaa. Se on kuolinisku kotimaiselle kaupalliselle radiolle.

”En näe huutokauppamenettelyä järkevänä vaihtoehtona taajuuksien jakoperusteeksi. Tällä ei saavuteta taloudellista hyötyä valtiolle. Edustan Radiomedian kautta monia paikallisia radioita. Jo nyt taloudellisesti haastava toiminta pienillä paikkakunnilla tulisi mahdottomaksi huutokaupassa. Radioala on pieni ja pirstaloitunut verrattuna esimerkiksi matkapuhelinverkkojen miljardiliikevaihtoihin. Huutokauppa ei ole vastaus, jos haluamme menestyvän ja monipuolisen kotimaisen radiotoimijakunnan. Se lisäisi ulkomaisten ei-toivottujen toimijoiden määrää.”

Väite 5: Lopulta kaikki suuret tähdet siirtyvät televisioon.

”En koe, että kaikki suuret tähdet siirtyvät televisioon. Persoonille on aina tarvetta. He tekevät töitä niin radiossa, verkossa, televisiossa kuin monissa muissakin medioissa. Raja-aidat medioiden välillä pienenevät. Radio on synnyttänyt monia laajasti tunnettuja tähtiä. Olen ylpeä siitä, että voimme synnyttää suuria tähtiä ja antaa heille mahdollisuuden kasvaa myös muissa medioissa. Radio on vetovoimainen media alan työntekijöille. Se kertoo radion tärkeydestä tekijöiden ja kuuntelijoiden keskuudessa.”

Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran Markkinointi & Mainonta -lehdessä 2/2017.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö