Marraskuun lopussa järjestettävä startup-tapahtuma Slush on päätetty perua tältä vuodelta koronavirusepidemian vuoksi.

Päätapahtuman noin 25 000 osallistujasta yli puolet saapuu Helsinkiin Slush-viikolle ulkomailta. Viime vuonna tapahtuman osallistujiin kuului noin 2 000 sijoittajaa ja 3 500 startup-yritystä ympäri maailmaa.

"Kasvuyritykset tarvitsevat tämän kriisin keskellä enemmän tukea kuin kenties koskaan aiemmin. Siksi keskitämme kaiken energiamme löytääksemme parhaat mahdolliset tavat kasvuyritysten auttamiseen juuri nyt. Slushia tarvitaan tässä ajassa ympäri vuoden, ei ainoastaan kahtena päivänä marraskuussa”, Slushin toimitusjohtaja Miika Huttunen sanoo.

Tapahtuma oli tarkoitus järjestää 19.–20. marraskuuta Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuman suunnittelu oli jo hyvässä vauhdissa, mutta lipunmyyntiä ei ollut vielä aloitettu.

Koska päätapahtumaa ei ole, myös sen järjestämiseen keskittyvä organisaatio jäi vaille työtä. Huttusen mukaan Slush Oy on lomauttanut toistaiseksi 20 yhteensä 34 työntekijästään.

”Lomautus on toistaiseksi voimassa oleva, koska emme voi arvioida milloin heille on taas tarvetta. Teemme töitä jotta ekosysteemissä löytyisi heille vaihtoehtoisia töitä ja projekteja”, Huttunen kertoo.

Henkilöstön lomauttaminen oli raskas päätös vasta alkuvuonna nimitetylle Slushin uudelle, vasta 26-vuotiaalle toimitusjohtajalle.

”Samalla näen tämän myös mahdollisuutena uuteen alkuun. Miten pystymme aidosti myös tässä tilanteessa toteuttamaan parhaiten missiotamme, eli suomalaisten startupien ja kasvuyritysten auttamista”, Huttunen pohtii.

Lue lisää: Superinnokas tietokonenörtti, joka on superkiinnostunut kaikesta – Slushin uusi vetäjä lupaa pöhinää ympäri vuoden

Vaikka varsinaiset matkustusrajoitukset tai massatapahtumien kiellot poistuisivatkin, on toinen kysymys onko tapahtumien järjestäminen vielä syksylläkään kaupallisesti kannattavaa. Kun koronavirus laukaisee maailmanlaajuisen talouslaman, myös yritysten markkinointi- ja messubudjetti on tiukoilla. Voi kestää myös pitkään, ennen kuin yritykset ja ihmiset haluavat jälleen osallistua massatapahtumiin.

Miika Huttusen mukaan päätös Slush 2020 -tapahtuman perumiseen perustui tapahtuman johtoryhmän ja hallituksen tekemiin vaihtoehtoisiin skenaarioihin. Tiimi laski, millaiset taloudelliset vaikutukset olisivat, jos tapahtuma jouduttaisiin perumaan vasta myöhemmin.

Slushin liikevaihto oli vuonna 2018 noin 12 miljoonaa euroa ja taustayhtiö teki 1,2 miljoonan euron liikevoiton. Slushin omistaa voittoa tavoittelematon Startup-säätiö.

Slush Oy:n vahvistamaton liikevaihto oli viime vuonna noin 11,5 miljoonaa euroa, mutta tuloksen laskeminen on vielä kesken. Sen kansainvälisistä sivutapahtumista ainakin Kiinan Shanghain-tapahtuma ollaan näillä näkymin järjestämässä.

”Kulurakenteemme on sellainen, että kulut kasvavat lineaarisesti ja rajusti kesän jälkeen. Lipputulot ja tulot kumppanuuksista painottuvat myös syksylle. Nyt ennustaminen on todella vaikeaa. Jos epidemiasta tulisi syksyllä toinen aalto ja olisimme joutuneet perumaan vasta silloin, koko Slushin jatkuvuus olisi vaarassa”, Huttunen sanoo

”Koimme myös, että ison kansainvälisen tapahtuman järjestäminen ei ole tänä vuonna vastuullista. Ihmisten terveys ja turvallisuus menee kaiken muun edelle”, Huttunen sanoo.

Slushin hyvin etukenossa tehty rohkea päätös on merkittävä signaali muulle tapahtumakentälle. Suomessa esimerkiksi monet kesän massatapahtumat kuten rockfestivaalit elättelevät vielä toiveita järjestämisestä. Talouselämän tiedossa ei toistaiseksi ole muita suuria kansainvälisiä teknologiatapahtumia, jotka olisivat päättäneet jo perua ensi syksylle suunnitellut tapahtumansa.

Muu toiminta jatkuu

Mitä Slush sitten tekee, jos ei startup-tapahtumaa?

Huttusen mukaan organisaatio keskittyy nyt jatkamaan Slush Academy -koulutusohjelmaa, jonka tavoite on kouluttaa uusia startup-yrittäjiä yhteistyössä menestyneiden suomalaisten ja ulkomaisten kasvuyritysten kanssa. Tiimi tekee myös Soaked by Slush -sivustoa, joka on englanninkielinen sivusto startup-yrittäjiä palvelevalle sisällölle.

”Työstämme myös muita tapoja, joilla voisimme nyt yhdistää yrittäjiä ja sijoittajia, sekä luoda uusia yhteistyömalleja suuryritysten ja kasvuyritysten välille”, Huttunen sanoo.

Kun kansainväliset matkustusrajoitukset estävät pääomasijoittajien lentämisen Suomeen, kotimaisille startupeille on jo povattu hiljaista rahoituskevättä. Monet lupaavat alkuvaiheen yritykset saavat ensikontaktin tuleviin sijoittajiinsa juuri Slushissa. Niinpä Slushin jääminen väliin voi näkyä suomalaisten yritysten keräämissä sijoituksissa aukkona vielä pitkään.

Yksi vaihtoehto voisi olla avata Slushin verkostoitumistyökalu yritysten ja sijoittajien käyttöön ympärivuotisesti. Myös osan esityksistä ja pienryhmien mentorointitapaamisista, voisi siirtää verkkoon videoina ja etätapaamisina pitkin vuotta.

“Slush perustettiin vuonna 2008 taantuman keskelle luomaan rakentamaan uutta kasvua ja luomaan uskoa tulevaan – haluamme tehdä saman myös nyt. Ratkaisujen löytäminen on aina ollut osa Slushin DNA:ta”, Huttunen muistuttaa.

Lue lisää: Startupeille luvassa hiljainen sijoituskevät – Neljä pääomasijoittajaa arvioi: ”Nyt pitää ottaa isoja askelia, että kriisin jälkeen ollaan kilpailijoita vahvempia