Stockmann on kerännyt helsinkiläisiä joulun odottajia tavaratalonsa satuikkunan ääreen jo vuodesta 1949 alkaen.

Tänä vuonna katselijoita ilahduttavat satuikkunassa taiteilija Ulla Mertalehdon tekemät huopaeläimet ja -tontut. Mertalehto teki huopahahmoja Stockmannin satuikkunaan ensimmäisen kerran jouluksi 2017. Kotimaisen käsityön lisäksi ikkunassa on nyt myös vahva kierrätysteema. Lähes kaikki ikkunassa oleva rekvisiitta on peräisin joko antiikkiliikkeistä, kierrätyskeskuksista tai kirpputoreilta.

”Tänä jouluna satuikkunamme on erityisen runsas ja kerroksellinen ja sen ilmapiiri on lämmin ja jouluisa. Hauskoja yksityiskohtia on luonnollisesti jälleen paljon, mutta kehottaisin kiinnittämään huomiota ikkunan asukeista erityisesti hiiriin ja niiden puuhiin”, Stockmannin satuikkunan suunnittelija Eila Ristimäki vinkkasi ennen ikkunan aukeamista yleisölle.

Helsingissä Stockmannin satuikkunan avajaisia vietettiin tänä vuonna lauantaina 9. marraskuuta, Turussa 30. marraskuuta ja Tampereella 1. joulukuuta. Ristimäki kertoo M&M:lle suunnittelevansa yhdessä toisen kampanjasuunnittelijan kanssa eri kaupunkien tavaratalojen satuikkunat keskitetysti saman idean mukaan. Käytännön ratkaisut ovat kuitenkin pienemmissä näyteikkunoissa erilaisia kuin suuressa satuikkunassa Helsingissä.

Lapset keksivät itse jatkoa satuikkunoiden tapahtumille

Ristimäki kertoo, että seuraavan vuoden satuikkunan suunnittelu saa alkusysäyksensä jo edeltäjänsä rakentamisen aikana. Ensimmäistä ideaa ei toki välttämättä toteuteta, mutta pallottelu lähtee luontevasti liikkeelle, kun tekijät ovat valmiiksi satuikkunatunnelmassa.

Ristimäki kertoo menneensä jo laskuissa sekaisin siitä, montako joulun satuikkunaa hän on ollut tekemässä. Kolmella vuosikymmenellä Stockmannilla työskennellessään hän on ehtinyt olla hieman eri tehtävissä sekä itse suunnittelemassa että muuten mukana tekemässä satuikkunoita.

Ristimäen mukaan ikkunan voi suunnitella hyvinkin vapaasti, eikä perinteisen satuikkunan uudistamista ole kielletty.

”Toki meillä on budjetti, ja mietimme tarkkaan, mikä tuo lisäarvoa. Kaikki lähtee ideasta ja siitä, mikä siihen sopii. Periaatteessa ikkunan tapahtumat voisivat sijoittua vaikka avaruuteen”, hän sanoo.

Hänen mukaansa perinteinen satuikkuna on kuitenkin monelle herkkä aihe, joten aivan miten tahansa ei voi ryhtyä repostelemaan. Toteutuksesta pitää välittyä joulun tunnetta ja taikaa.

Ristimäen mielestä on hauskaa seurata satuikkunaa katselevia lapsia ja kuunnella, miten he omassa mielikuvituksessaan jatkavat ikkunan tarinaa ja tapahtumia.

”Sitä on hauska kuunnella, kun on itse ajatellut ehkä jotakin muuta. Heidän luovuutensa tarinankerronnassa on hauskaa seurattavaa.”

Ristimäki kertoo, että ideoita joulun satuikkunoihin kertyy pitkin vuotta esimerkiksi nettiä ja kuvia selaamalla.

”Kollegan kanssa pallotellessamme mietimme, saako ideasta tarpeeksi paljon katsottavaa niin, että ikkunasta tulee mielenkiintoinen ja tapahtumarikas.”

Vuodesta 1949 alkaneen perinteen tarkoitus on tuottaa hyvää joulumieltä. Vanha perinne on hyvin tunnettu ja ikkunaa odotetaan. Ikkuna kuitenkin uudistuu ajan myötä, kuten jutun lopussa olevista kuvista vuosien varrelta voi nähdä.

Tänä vuonna satuikkunaan liittyy viime vuoden tapaan myös lisättyä todellisuutta eli AR-teknologiaa hyödyntävä seikkailu liito-orava Mantelin seurassa. Tavarataloon sijoittuvassa seikkailussa etsitään pähkinöitä veikeiden hahmojen ja AR-teknologian avulla kaikissa Suomen Stockmann-tavarataloissa. Arilyn-sovellukseen toteutettu lisätty todellisuus on mukana Stockmannin joulussa nyt kolmatta kertaa.