Juttu on julkaistu alun perin Markkinointi & Mainonta -lehdessä 19/2018.

"STT :n uutistoimituksen vetäminen on unelmatyö. Kuulostaa naiivilta fraasilta, mutta se on totta. Tämä toimitus on hieno työyhteisö”, sanoo STT:n vastaavana päätoimittajana lokakuun alussa aloittanut Minna Holopainen.

Uutistoimisto ei ole viime vuosina päässyt helpolla. Holopaisen mukaan vaikeuksien voittaminen on ollut hyväksi. STT:n toimitus jouduttiin säästöjen vuoksi organisoimaan uudelleen kahdesti lyhyen ajan sisällä, vuosina 2013 ja 2015.

”Oli pakko miettiä, miten teemme työtämme, mihin keskitymme ja mikä on tehtävämme uutistoimistona. Se on kirkastanut työn tekemistä ja parantanut yhteishenkeä.”

Holopainen aloitti STT:llä vuonna 1997 kesätoimittajana. Ennen STT:tä hän oli ollut töissä Helsingin yliopiston tiedotustoimistossa ja Ylellä.

”Ylen teksti-tv oli toimittajakorkeakouluni. Ennen sanoin olevani valetoimittaja, koska en ole koulutukseltani toimittaja. Nyt niin ei voi enää sanoa, kun on tullut valemedioita.”

Holopaista motivoi se, että samassakin paikassa työ uudistuu jatkuvasti ja uudet ihmiset rikastavat työyhteisöä.

”Minua ärsyttää puhe pullamössösukupolvesta tai siitä, että ennen kaikki oli paremmin. Alallemme tulee lahjakkaampia, paremmin koulutettuja, motivoituneempia ja kunnianhimoisempia nuoria kuin koskaan aiemmin.”

STT on nyt hyvin erilainen toimitus kuin kaksi vuosikymmentä sitten. Sen lisäksi, että koko yhteiskunta, työ ja työkulttuuri ovat muuttuneet, internet on vienyt uutistoimistoilta ja tiedotusvälineiltä tiedonvälityksen monopolin. Myös mediayhtiöiden ketjuuntuminen on muuttanut STT:n asemaa.

”Asiakkaat ovat itse aiempaa vahvempia. Työnjakoa ja uutistoimiston roolia joudutaan edelleen hakemaan.”

Kesällä Alma Mediaja TS-yhtymä myivät osuutensa STT:stä Sanoma lle, josta tuli uutistoimiston enemmistöosakas. Holopainen pitää uutta omistusratkaisua hyvänä.

”Saimme selkeyttä ja sitoutuneen enemmistöomistajan. Medioilla on ollut omat vaikeutensa ja muutoksensa, jotka ovat vieneet päähuomion. Yhdessä omistetulle yritykselle on vaikeaa, jos omittajat keskittyvät vain omaan strategiaansa.”

STT:n journalismia Holopainen haluaa viedä yhä kunnianhimoisempaan suuntaan. Uutistoimiston on kuitenkin samalla kyettävä olemaan hyödyllinen asiakkailleen, joilla on keskenään erilaisia tarpeita. Holopainen vertaa uutistoimistoa tukkukauppaan.

”Jos asiakkailla on vaikeaa, tukkukaupallakin on vaikeaa. Samalla sellainen tukku ei pärjää, joka tarjoaa samaa tuotetta kaikille. Myös määrä on laatua.”

Holopainen siirtyi vastaavaksi päätoimittajaksi uutispäätoimittajan tehtävästä. Hänen edeltäjänsä Mika Pettersson toimi sekä vastaavana päätoimittajana että STT:n toimitusjohtajana. Nyt tehtävät on eriytetty.

”Olimme hallituksen puheenjohtajan Petteri Putkirannan kanssa samaa mieltä siitä, että se tuntui luontevalta. Journalismi on intohimoni. Myös liiketoimintapuoli on hyvin tärkeä, joten on hyvä saada toimitusjohtaja, jolle se on ykkösfokus.”

STT on sadan hengen yritys. Toimituksen koko on 68 henkilötyövuotta, mutta koska perhe-, opinto- ja muut vapaat sijaistetaan saman väen kesken, on työntekijöitä käytännössä vähemmän.

”Ihmiset saavat lapsia, kirjoittavat kirjoja, opiskelevat. Koskaan ei ole työnantajan etu estää ihmisiä toteuttamasta unelmiaan. On hienoa, että he tekevät välillä muuta ja tuovat osaamista mukanaan.”

STT:n oman nimitysjutun mukaan Holopainen tunnetaan vaativana ja uutisasioissa tinkimättömänä, mutta helposti lähestyttävänä esimiehenä, joka on erityisesti yllättävien ja suurten tapahtumien aikana mielellään mukana myös käytännön uutistyössä.

Holopainen kertoo ajatelleensa itse alun perin olevansa asiajohtaja.

”Nopeasti ymmärsin, ettei jakoa asiajohtamisen ja ihmisjohtamisen välille voi tehdä. Meillä ei ole työsuhteessa yhtäkään asiaa. Johtaminen on vuorovaikutusta, ja vain ihmisiä voi johtaa.”

Uutiset saavat Holopaisen yhä innostumaan joka päivä.

”Kun minulta on kysytty, miten jaksan aina innostua uutisista, olen vastannut, että ei ajokoiriltakaan kysytä, miksi ne lähtevät aina uudelleen jäljille. Ajokoirat ovat ajokoiria. Minä innostun uutisista.”

Merkittävästä kiinnostavaa

Mikä on median tehtävä nykymaailmassa?

”Tarjota kontekstia. Tietoa kyllä riittää enemmän kuin kukaan pystyy käsittelemään, mutta asiayhteyksien kertominen on tärkeää. On tärkeää oivaltaa, mikä tekee maailmasta ymmärrettävän ja antaa hallinnantunnetta ja mahdollisuuden muodostaa mielipiteitään valistuneesti. Samaan aikaan myös kiinnostavuus on tärkeää, koska vain luetuilla jutuilla on merkitystä. Uutismedian tehtävä on tehdä merkittävästä kiinnostavaa.”

Millainen mediankäyttäjä itse olet?

”Kärsimätön tee-se-itse-mediankäyttäjä, joka etsii uutiset itse. Suorastaan asun Twitter issäsilloin, kun ehdin, sillä se tarjoaa niin nopean pääsyn moniin, myös kansainvälisiin tiedotusvälineisiin ja joskus silminnäkijälähteisiinkin. Kärsimättömyys varmaankin liittyy uutistoimistotyöhön. En voi odottaa, että uutiset toimitetaan muualla valmiiksi. Taitoni on löytää tiedot itse, joten menen mieluummin sinne, mistä uutiset ovat tulossa muille. En voi erotella niin, että tekisin sitä työssä ja kuluttajana tyytyisin odottelemaan, että muut etsivät ne.”

Elokuussa STT:n hallituksen miesvaltaisuus herätti ihmetystä. Onko sukupuolella merkitystä?

”Työyhteisöissä on hyvä, että on molempia sukupuolia. Erilaisuus on työyhteisöissä hyväksi. Erityisen tärkeää se on toimituksessa, koska teemme journalismia kaikenlaisille ihmisille. Jos olemme liian samanlaisia tai ajattelemme liian kapeasti, se ei ole yleisön etu. STT tekee journalismia monenlaisille medioille eri puolille maata. Siksi on tärkeää, että meillä on ihmisiä, jotka ovat kotoisin eri paikoista ja opiskelleet eri aloja eri kaupungeissa.”