Taloustaidot

Piritta Palokangas 18.7. 14:21

Suomalainen ottaa mieluummin riskin rahapeleissä kuin sijoittamisessa: ”Talousoppeja pitäisi jakaa jo neuvoloissa”

SuomiAreena
Peter Nyman juonsi SuomiAreenassa paneelikeskustelun, johon osallistuivat Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri, Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Nora Kauppi, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ja Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

Nuoren Talousgurun mukaan myös raha-asioissa onnistuneita pitäisi nostaa enemmän esille.

Noin kolme miljoonaa suomalaista pelaa rahapelejä ja laittaa niihin noin 1 000 euroa vuodessa. Vastaavasti noin 800 000 suomalaisella on osakesijoituksia ja noin miljoonalla suomalaisella rahastoja, alusti juontaja Peter Nyman SuomiAreenan Talousosaaminen kansalaistaidoksi -paneelissa, jossa keskustelivat Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri, Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Nora Kauppi, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ja Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen. Rahapeliluvut ovat Veikkauksen tilastoista, osakesijoittajaluvut Euroclear Finlandin tilastoista ja rahastot Pörssisäätiön kokoamista tilastoista.

Suuria ongelmia suomalaisten arjen talousasioissa ovat pikavippivelkaantuminen ja taloyhtiöiden lainojen kasvattama velkataakka. Suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneimpia kuin koskaan.

Marja Nykänen sanoo, että myös taloudessa näkyy polarisaatio, sillä toisaalta säästämisaste on hienoisessa nousussa.

”Luottamus yleiseen talouteen on heikentynyt, mutta luottamus omaan talouteen on kasvussa. Samaan aikaan kulutusluottojen kanta kasvaa ja maksuhäiriöt lisääntyvät.”

Viime aikoina on jälleen puhuttu siitä, pitäisikö taloustaidot ottaa pakolliseksi ja erilliseksi oppiaineeksi peruskoulussa, ja muun muassa Pörssisäätiön mielestä pitäisi.

”Kakkkien pitäisi osata tehdä sijoitussuunnitelma: miettiä, mitkä ovat omat tavoitteet, miksi haluaa sijoittaa ja säästää ja millaista riskiä on valmis ottamaan. On hyvä, että talousasioiden opettamista on lisätty kouluissa, mutta se pitäisi olla pakollisena omana oppiaineena peruskoulussa”, Pörssisäätiön toimitusiohtaja Sari Lounasmeri sanoo.

”Jopa neuvolassa pitäisi opettaa talousasioita, miten perheen taloutta pitäisi hoitaa”, hän sanoo.

Piia-Noora Kauppi nostaa esimerkiksi koululaisten Zaldo-pelin, jota pelaamalla voi harjoitella muun muassa budjetin tekoa.

”Siitä on nyt tehty versio myös 3.–5.-luokkalaisille.”

Kodin talousopit tärkeitä

Kenties konkreettisinta talousoppia saa kotoa: miten raha-asioista puhutaan perheessä vai puhutaanko ollenkaan.

”Talous ja raha eivät ole koskaan olleet perheessäni tabu. Ja onneksi nyt mennään kohti parempia aikoja, jolloin pahoista talouteen liittyvistä asioista puhutaan ääneen, mutta enemmän pitäisi puhua myös onnistujista”, sanoi paneelin osallistunut lukiolaisten Talousguru-kilpailun voittanut Elias Järventaus.

Suomen Pankin Nykänen oli samoilla linjoilla Järventauksen kanssa. Jos talousasioista ei puhuta kotona, ei niitä voi oppia.

”Poikani sanoi, että äiti maksaa takin kortilla, koska ei halua tuhlata rahojaan. Siitä alkoi meidän perheen talouskasvatus.”

Kaikki eivät kuitenkaan saa talousoppeja kotoa, ja siksi koulujen ja yhteiskunnan pitäisi ottaa talouskasvatuksesta suurempi vastuu, on sitä oppiaineeksi ajavien argumentti.

Talousoppiminenkin on elinikäistä, ja seniorikansalaisten taloustaitojen ylläpitoa pitää tukea.

”Kuten lähimaksuun liittyvien pelkojen helpottaminen”, Kauppi sanoo ja ehdottaa, että esimerkiksi kansalaisjärjestöt voisivat tarjota digiasioissa senioreille myös vertaistukea.

Finanssiala, Pörssisäätiö ja Suomen Pankki ajavat myös kansallista taloustaitostrategiaa. OECD:n mukaan kansallinen taloustaitostrategia on käytössä tai aktiivisesti suunnitteilla 59 maassa. Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa strategia on jo käytössä. 

Opetushallituksen Olli-Pekka Heinonen korosti, että talousoppia on jo lisätty eri oppiaineisin, eikä kannattanut taloutta erillisenä oppiaineena.

Toinen paneelin nuorison edustaja, lahtelainen abiturientti Kaisa Hämäläinen kannatti taloustaitojen lisäämistä tasaisesti eri oppiaineisiin lukiossa perustellen sitä sillä, että lukion uusi opetussuunnitelma on jo täynnä kaikenlaisia muita oppiaineita. Sen sijaan yhteiskunnallista keskustelua talousasioista hän peräänkuulutti.

”Harmittaa, että viime vaalien alla puhuttiin niin vähän taloudesta. Äänestinkin sen mukaan, mistä sai eniten irti talouteen liittyen.”

Asiakastiedon keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan maksuhäiriömerkinnät ovat kasvaneet erityisesti yli 30-vuotiaiden ikäryhmässä. Yleinen syy joutua ulosottoon ovat rahapeliongelmat.

”Suomessa on myös sellaisia, joilla ei ole mahdollisuutta säästää. Jos olet ulosotossa, et saa säästää, koska kaikki tilille tuleva raha menee velkoihin. Se on lainsäädännöllinen ongelma, joka pitäisi korjata. Ulosottovelkaisellakin pitäisi olla oikeus säästää ja kerryttää puskuria”, Piia-Noora Kauppi huomauttaa.

Alle 20-vuotiaiden maksuhäiriömerkinnät ovat puolestaan laskussa.

”Ehkä se tehty talouskasvatus alkaa kantaa nyt hedelmää”, Elias Järventaus

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö