Tasa-arvo

Senja Larsen 25.3. 10:34

Suomalaisen ohjelmistoyrityksen rekrytointi-ilmoitus suututti Slush-sukupolven: ”Heräsi kysymys, onko yrityksen työkulttuuri sopiva muille kuin miehille”

”Viihtyisinkö johtajuuden kirkkaimman suunnannäyttäjän (eli mun) vasempana kätenä”, Vincitin Mikko Kuitunen viesti yrityksen rekrykampanjasta Twitterissä.

Pörssiyhtiö Vincitin rekrytointi-ilmoitus herätti närkästystä ja pahaa mieltä.

Voimakkaasti kasvavan suomalaisen ohjelmistoyrityksen Vincitin rekrytointi-ilmoitus etsii parempaa Mikkoa kampanjasivulla, jossa on pelkästään miesten kuvia.

"Meillä työskentelee vain 26 Mikkoa. Olenkin asettanut yhtiömme ainoaksi päämääräksi, että Vincitissä on 27 Mikkoa. Tule Vincitin ensimmäisen Mikon vasemmaksi kädeksi", Vincitin perustaja ja toimitusjohtaja Mikko Kuitunen allekirjoittaa ilmoituksen.

Vasta pienellä lukee, että sukupuolella ei ole väliä.

Slush-sukupolven nuoret kokevat ilmoituksen syrjiväksi. Jos sukupuoli pitää erikseen nostaa esiin, kyseessä on ongelma.

Lyhytnäköistä huomiopeliä

"Vincitin viestintä on vahvasti sukupuolittunutta ja maskuliinista. Koen ilmoituksen niin luotaantyöntävänä, että heräsi kysymys, onko yrityksen työkulttuuri sopiva muille kuin miehille", Slushin pääkuraattorina toiminut Katja Toropainen sanoo.

Sen sijaan, että ilmoituksessa haettaisiin uutta vahvaa osaajaa, etsitään toimitusjohtaja-Mikon kopiota.

"Yrityksen mielestä oli kyseessä varmaankin hauska läppä, mutta se osuu vähän liian lähelle totuutta ollakseen hauska. Naisena minua ei naurata yhtään", Slushin operatiivisena johtajana toiminut Venla Väkeväinen sanoo.

Hiljan uutisoitiin, että Suomessa on Juha-nimisiä toimitusjohtajia lähes yhtä paljon kuin naisjohtajia kokonaisuudessaan. Suomen 500 suurimman yrityksen johdossa on 21 Juhaa ja 37 naista.

Mitä sanoo kampanjasta Piilaakson huipputason hr-johtaja, Slushissakin vieraillut Anna Binder?

"Ilmoitus antaa ymmärtää, että yritys arvostaa monimuotoisuutta niin vähän, että sen kustannuksella ollaan valmiita vitsailemaan. Selvästi diversiteetti ei kuulu yrityksen ydinarvoihin. Yritys haluaa ainoastaan herättää huomiota ja pelaa sen myötä kovin lyhyttä peliä. Se ei välitä pitkän aikavälin menestyksestä, monimuotoisuudesta tai maineongelmasta."

Maailmalla tehdään päinvastoin

Pohjoismaisia opiskelijoita maailmalle töihin lähettävää Startuplifers-ohjelmaa vetävän Joni Joentakasen mukaan Piilaakson teknologiafirmat ovat huolissaan siitä, että hakijoiden joukossa on vain sikäläisiä "Mikkoja". Miesvaltaisilla aloilla toimivat yritykset ovat sen johdosta erityisen tarkkoja viestinnästään.

"Yritykset näkevät paljon vaivaa löytääkseen monipuolisia hakijoita. Osaavista naispuolisista ammattilaisista jopa kilpaillaan yritysten kesken", Joentakanen sanoo.

Kalifornian teknologiayrityksissä naisvajeeseen on tartuttu määrätietoisesti.

"Yritykset käyttävät runsaasti ylimääräisiä resursseja varmistaakseen, että työnhakijoiden joukossa on naisten yliedustus, jopa 75 prosenttiin asti. Tehtävään valitaan sukupuoleen katsomatta paras hakija, mutta rekrytointiprosessia painottamalla voidaan varmistaa, että valinta ei johdu sukupuolittuneista verkostoista tai yksipuolisesta viestinnästä", Piilaaksossa pääomasijoitusyhtiössä työskentelevä Katariina Helaniemi kertoo.

Sävyerot ovat suuria

Vincit on yksi Suomen menestyksekkäimmistä teknologiayrityksistä. Sen toimilla on merkitystä ympäristössä, jossa naisten puuttuminen teknologia-alalta ja yritysjohdosta on kaikilla mittareilla aito ongelma. Suomessa vain viidennes teknologiayritysten työntekijöistä on naisia.

"Huteja tulee kaikille ja toimitusjohtaja sai Twitterissä hyvän mahdollisuuden olla sopuisa ja selittää kampanjaa. Sen sijaan vastaus jatkaa luotaantyöntävää linjaa", Toropainen harmittelee.

Toimitusjohtaja Kuitunen on puolustanut kampanjaa Twitterissä.

”Mielestäni tässä ei mennyt mikään pieleen. Ei siitäkään huolimatta, vaikka jotkut kokevat tämän syrjiväksi. Koska sitä se ei ole. Emme voi ottaa vastuuta kaikista tulkinnoista”, Kuitunen twiittaa.

Hän toteaa, että Vincitillä on tössä monta Mikkoa, mutta yhtiö pitää mikkomaisuutta ennen kaikkea mielentilana. Hän on tyytyväinen siitä, että yhtiö herättää keskustelua tärkeästä aiheesta.

”Oman some-fiidini perusteella ilmoituksesta on myös tykätty kovasti sukupuolesta riippumatta ja tämä näkyy myös saapuneissa hakemuksissa. Jakaa mielipiteitä, mutta en näe sitä huonona asiana. Uskon, että riittävän montaa potentiaalista kandia tämä puhuttelee.”

Kuitunen toteaa jakavansa huolen miesvaltaisuudesta, ja yhtiö on aktiivinen monissa Women in Tech -verkostoissa. Hänen mukaansa sukupuolella tai muillakaan demografisilla tekijöillä ei ole merkitystä rekrytointiprosessissa.

Tivi kartoitti vuonna 2017 sukupuolijakaumaa kaikkiaan 250 suomalaisessa it-alan yrityksessä. Vincit piti listalla pohjatilaa. Yrityksen henkilöstöstä vain 11 prosenttia on naisia.

Rokkitähti-ninjat eivät vetoa

Useat tutkimukset ovat vahvistaneet, että rekrytoinnissa käytettävä sukupuolineutraali kieli on avainasemassa monimuotoisen organisaation rakentamisessa.

"Toivon että epäkohtiin tarttumalla voimme kehittää parempaa rekrytointiviestintää ja sen kautta rakentaa tasa-arvoisia, monipuolisia työyhteisöjä, joissa ei vahingossakaan syrjitä jotakin ryhmää", Toropainen sanoo.

Tutkimusten mukaan naiset kokevat torjuvaksi kilpailupainotteisen ympäristön, jossa seksistiset vitsit ovat sallittuja ja naisten osuus on vähäinen. Monimuotoista työvoimaa houkutellakseen yritysten tulee puhutella erilaisia kohderyhmiä.

Yhdysvalloissa alettiin kiinnittää huomiota rekrytoinnissa käytettyyn kieleen muutama vuosi sitten.

Erityisesti teknologia-alalla suosittiin miehekkäitä sanamuotoja, jotka naiset kokivat vastenmielisiksi. Naiset eivät etsiydy rokkitähti-ninjaa etsivään tiimiin, vaan työntekijöiden kasvua ja kehittymistä esiin nostaviin ympäristöihin.

Yhdysvalloissa kehotetaan jopa laskemaan miesten, naisten ja eri kulttuurien osuus yrityksen kuvamateriaalissa. Merkitystä on silläkin, ovatko naiset kuvissa aktiivisia ja tekevät samoja tehtäviä kuin miehet, eikä niin että mies on dominoivassa asemassa ja nainen tekee esimerkiksi muistiinpanoja.

Pienilläkin rekrytointikielen sävyerolla on tutkimusten mukaan suuri vaikutus siihen, mitkä kohderyhmät kokevat ilmoituksen puhuttelevaksi.

Seksistisiä tiedotteita

Aamulehti uutisoi aiemmin, että Vincit piilottaa mielellään virallisiin materiaaleihin ja tiedotteisiin härskejä tai kaksimielisiä viestejä. Sanamuunnoksissa on kyse siitä, että vaihdetaan sanojen alkuosien paikkoja. Useimmiten lopputulos on kaksimielinen tai jopa törkeä. Lehti nosti esiin tiedotteen tokaisun ”kympin pitäjä”, joka vääntyy muotoon "pimpin kytäjä”.

Tiedote sai pörssin markkinavalvojan älähtämään.

Vincit vastasi, että on mukavaa lisätä tiedotteisiin pientä kevennystä.

Puolivuosituloksestaan yritys ilmoitti videolla, jossa esiintyivät ainakin sanamuunnokset ”surkea töihinottaja”, joka kääntyy sanojen alkuosien paikkoja vaihtamalla muotoon ”törkeä suihinottaja” sekä ”Jossu turisee”, josta syntyy "tussu jorisee”.

Lausahduksessa viitattiin videon mukaan henkilöstöjohtaja Johanna Pystyseen, joka on Vincitin johtoryhmän ainoa nainen.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö