Verkkomedia

Kimmo Lundén 16.6.2015 15:37 päivitetty 4.2.2016 10:57

Suomalaiset maksavat ahkerimmin verkkouutisistaan Euroopassa

Kuvakaappaus / Reuters Institute Digital News Report, Viestintäalan tutkimussäätiö, COMET, Paula Hara, Esa Reunanen
Verkkouutisista vuoden aikana maksaneet

Maksumuurit tuottavat digituloa. Britteihin ja saksalaisiin verrattuna suomalaisten maksuhalukkuus verkkouutisista on kaksinkertainen.

Uutisten kulutuksen siirtyessä verkkoon olisi uutisista saatavat käyttömaksut kyettävä keräämään verkkosisällöistä. Tämä ei ole olut helppoa, kun kustantajat yrittivät pitkään saada verkon kannattamaan pelkällä mainosrahoitteisuudella. Kuluttajat tottuivat ilmaiseksi saatavaan sisältöön.

Oxfordin yliopiston yhteydessä toimiva Reuters Institute julkaisi kansainvälisen kyselytutkimuksen Digital News Report 2015. Suomi on Euroopan maista ykkönen, kun uutisten käyttäjiltä kysyttiin verkkouutisista vuoden aikana maksaneista.

Suomessa verkkouutisista maksaneiden osuus pysyi edellisvuoden tasolla eli 14 käyttäjää sadasta kertoi maksaneensa verkkouutisista vuoden aikana. Isossa-Britanniassa vastaava luku oli vain kuusi prosenttia, jossa siinäkin oli laskua prosenttiyksikön verran edellisvuodesta. Saksassa osuus oli seitsemän prosenttia ja Ranskassakin vain 10 prosenttia.

12 maan joukossa useimmin verkkouutisista ilmoittivat maksavansa urbaanit brasilialaiset, 23 prosenttia kyselyyn vastanneista brasilialaisista.

Verkossa julkaistuista uutisista maksaneiden osuus on ollut kansainvälisesti kasvussa, mutta kasvu on hidastunut. Reuters Instituten tutkimustuloksissa arvioidaan syyksi se, että maksamiseen valmiit kuluttajat alkavat jo olla tilauksensa tehneitä.

Maksumuurit nousivat ja toimivat

Suomen maaraportin tuloksia arvioinut yliopistotutkija Esa Reunanen Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksesta arvioi digiuutisista maksaneiden korkean osuuden johtuvan osaksi siitä, että suomalaislehdet ovat alkaneet käyttää maksumuureja.

Helsingin Sanomat on vuodesta 2012 käyttänyt mallia, jossa saa katsoa viisi juttua ilmaiseksi viikossa. Samaan malliin ovat päätyneet myös Keskisuomalainen ja Savon Sanomat.

Aamulehti, Hufvudstadsbladet, Hämeen Sanomat, Kainuun Sanomat ja Keskipohjanmaa käyttävät freemium-mallia, jossa osa lehden sisällöstä on ilmaista, osa maksullista. Muutkin seitsenpäiväiset sanomalehdet ovat ilmoittaneet ottavansa maksumuurin käyttöön vuoden 2015 aikana.

Verkkomediabrändeista iltapäivälehtien Ilta-Sanomien ja Iltalehden suosio on ylivoimaisesti suurin. Tutkija Reunanen ei ihmettele näiden lukujen valossa, että iltapäivälehtien verkkomainontakin sujuu.

Suomalaisilla päivälehdillä on yhteensä yli neljännesmiljoona digitilaajaa, yhdistelmätilaus tai pelkkä digitilaus.

Maksuhalukkuus kansainvälisesti verkkouutisista tuntuu hienoisesti laskeneen. Suomessa yhdistelmätilaus, digi- ja printti, on vallitseva tilaustapa. Niissä maissa, joissa kerätään maksu yksittäisistä jutuista, tulovirta on pienempi.

Mainosraha tiukalla

Mainosrahoitteisuus on edelleen vaikeaa verkkouutisissa. Lähes puolet (47%) amerikkalaisilta uutisten kuluttajista käyttää erilaisia mainosten estäjiä lukiessaan verkkouutisia. Britanniassa osuus on 37 prosenttia.

Niin ikään verkon jatkuvassa uutiskäytössä on haasteita. Tutkimukseen vastanneista 70 prosenttia on ladannut uutissaitin applikaation, mutta vain kolmannes heistä käyttää sovellusta edes joka viikko.

Reuters Instituten kyselytutkimus tehtiin nyt neljännen kerran. Suomi oli mukana toista kertaa. Mukana oli 12 maata: Suomi, Iso-Britannia, Saksa, Espanja, Italia, Ranska, Tanska, Yhdysvallat, urbaani Brasilia, Japani, Irlanti ja Australia.

Tutkimukseen osallistui kustakin maasta 1 501–2295 yli 18-vuotiasta henkilöä.

Tutkimuksen perusteella uutiset tavoittavat aikuiset suomalaiset lähes tasaveroisesti perinteisten kanavien ja verkon kautta. Nopeimmin lisääntyy uutisten lukeminen älypuhelinten avulla. Jo puolet suomalaisesta aikuisväestöstä lukee uutiset älypuhelimien kautta. Vuodessa älypuhelinten käyttö uutislukemiseen kasvoi yhdeksän prosenttiyksikköä.

Yleisin uutisten seuraamiseen käytetty laite viikon aikana on edelleen tietokone. 75 prosenttia vastanneista luki verkkouutisia tietokoneelta. Laskua edellisvuodesta oli viisi prosenttiyksikköä. Myös tablettien käyttö lukuvälineenä on tasaantunut.

Uutismedioiden saiteille tullaan yhä useammin sosiaalisen median kautta. Facebookin ja Youtuben asema verkkouutisten käyttäjien keskuudessa on suuri, kummallakin näistä on yli 65 prosentin osuus.

Viime vuoden romahtajiin lukeutuu Google Plus. Vastaajilta kysyttiin, mitä seuraavista  sosiaalisen median palveluita olet käyttänyt uutisten hakemiseen, katsomiseen tai jakamiseen tai niistä keskustelemiseen viimeiden viikon aikana.

Suomessa uutisverkkosaiteille tullaan muihin maihin nähden useammin yhtä tai useampaa uutiskanavaa pitkin. Toiseksi yleisin reitti uutisverkkosivustolle on sosiaalinen media kuten Facebook, Twitter tai G+.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö