Duunitori julkaisee osana 10-vuotisjuhlaviikkoaan HR- ja rekrytointialan päättäjille suunnatun tietopalvelun.

Yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa kehitetty palvelu pohjautuu syyskuussa 2019 päivitettyyn tietopankkiin, jossa yli 4 700 työssä käyvää suomalaista on arvioinut omaa työtään ja työpaikkaansa.

Kaikkein heikoimmat arvosanat kyselytutkimukseen vastanneilta saivat väittämät “Yrityksemme ylin johto ottaa päätöksissään huomioon käytännön työn vaatimukset” ja “Yrityksemme huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista”.

Johtamisen ja toimintatapojen osa-alueen väittämät “Luotan yrityksemme johtoon” ja “Työntekijöitä kohdellaan yrityksessämme oikeudenmukaisesti” osoittautuivat analyysissa kaikkein merkittävimmiksi yleisen henkilöstökokemuksen muodostumisen kannalta. Myös niiden toteutuminen suomalaisilla työpaikoilla koettiin vastaajien joukossa keskimäärin heikoksi.

Duunitorin työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto toteaa, että isossa kuvassa suomalaiset ovat työpaikoillaan huolissaan hyvin perustavanlaatuisista asioista kuten hyvinvoinnista ja oikeudenmukaisuudesta. Erityisesti ylimmän johdon sanoilla ja teoilla on merkitystä sille, miten näiden asioiden toteutuminen töissä koetaan.

”Tutkimusta voisi lukea siten, että oma työ ja toisaalta organisaation johtaminen ovat vähän kuin mitalin kääntöpuolia. Molemmilla on hyvin keskeinen merkitys oman työssä viihtymisen kannalta, mutta näiden erona on luultavimmin kokemus siitä, miten paljon niihin pystyy itse vaikuttamaan”, Vaisto kertoo M&M:lle.

Omaa välitöntä ympäristöään tai sitä, miten suhtautuu siihen, pystyy Vaiston mukaan omilla valinnoilla vaikuttamaan, mutta organisaation johtaminen ja toimintatavat tulevat aina enemmän tai vähemmän ulko- tai yläpuolelta annettuina.

”Ihmisillä on ylipäätään paljon enemmän suoria tapoja vaikuttaa ympäristöönsä nykyään kuin vaikka vielä 20 vuotta sitten, ja osalla työpaikoista toimintatavat eivät välttämättä aivan vastaa näitä odotuksia”, Vaisto arvioi.

Tunnistaminen tärkeää

Parempi johtamiskulttuuri ja sen myötä parempi työelämä eivät synny kädenkäänteessä. Lauri Vaiston mukaan keskeistä on, että johtamisen merkitys koettuine epäkohtineen aivan aluksi tunnistetaan.

”Sen jälkeen niiden kehittämiseen on selväsanaisesti sitouduttava. Jos työntekijät eivät luota ylimpään johtoon tai kokevat sen vieraantuneen käytännön työstä, olisi hyvä selvittää, mistä se johtuu.”

Toisaalta oman työn koetaan säkenöivän iloa työpaikoilla. Omassa työssä merkityksellisintä on innostuneisuus työstä. Toiseksi tärkeimpänä on kokemus siitä, että on tärkeä osa työyhteisöä. Kaikkein eniten suomalaiset ovat tutkimuksen mukaan yhtä mieltä väittämien “Koen että työlläni on tarkoitus” ja “Työssäni on riittävästi haasteita” kanssa.

Vaiston mukaan on mielenkiintoista huomata, että nykyään muodikkaana pidetty puhe työn merkityksellisyyden tärkeydestä ei tutkimuksen valossa ole täysin tuulesta temmattua.

Kahden ihmisen käsitys työn merkityksestä voi kuitenkin muodostua hyvin erilaisista asioista. Yhtä motivoi työn haastavuus, toista ulkopuolelta tuleva arvostus. Näitä tekijöitä on työpaikoilla mahdotonta vahvistaa, ellei niitä tunnisteta ja sanallisteta, Vaisto muistuttaa. Hän nostaa myös itseohjautuvuuden.

”Itseohjautuvuuden lisääminen työpaikoilla voi parantaa sitoutumista ja omistajuuden tunnetta. Sitäkään ei silti pidä noin vain kevyesti paiskata päin työntekijöitä ikään kuin patenttiratkaisuna selvittämättä ensin, mitä kyseisen työpaikan ongelmat ovat ja millaisia odotuksia työntekijöillä on organisaatiota ja sen johtoa kohtaan.”

”Sillä pääsee jo pitkälle, että kuunnellaan murheet ja tarvittaessa selitetään, miksi tietyt toimintatavat ovat sellaisia kuin ovat. Samalla voi ehkä syntyä oivalluksia siitä, miten asiat voisi tehdä paremmin”, Vaisto analysoi.

Tutkimustulokset perustuvat Taloustutkimuksen syyskuussa 2019 päivittämään tietopankkiin, jossa yli 4 700 työssä käyvää suomalaista on arvioinut omaa työtään ja työpaikkaansa.

Tutkimukseen osallistuneet ottivat kantaa 67 väittämään seitsemältä aihealueelta asteikolla 1-5 sen mukaan, miten hyvin väittämä piti heidän mielestään paikkansa.

Vastauksista on tilastollisen analyysin avulla johdettu aihealueiden ja yksittäisten väittämien painoarvo henkilöstökokemuksen muodostumisessa kokonaisuutena. Duunitori julkaisee uuden tietopalvelun tänään keskiviikkona osoitteessa henkilostokokemus.duunitori.fi.