"Siellä oli Idols-kisan kaltainen tunnelma, mutta hyvällä tavalla", kertoo Mikko Lahtinen.

Lahtinen on pienen oululaisen Tuonela Productions -peliyhtiön myyntipäällikkö, joka oli viime viikolla lauteilla digitaalisten sisältöideoiden esittelykisassa Helsingin Korjaamolla.

Lahtinen kuvaili tuomaristolle, miten Rock Concert -työnimellä kulkeva, kosketusnäyttöä ja liiketunnistimia hyödyntävä peli pistäisi Iphone ja Ipod Touch -käyttäjien puntteihin vipinää.

Hän pokkasi kisasta 2 000 euron palkinnon, mikä oli hyvä, kun "sentään Oulusta asti tultiin".

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen ja opetusministeriön ensimmäistä kertaa järjestämään D2 - ideasta demoksi -kisaan ilmoittautui 70 ideaa, joista 21 palkittiin.

Kaikkiaan Avek jakaa tänä vuonna 750 000 euroa OPM:n antamaa Digidemo-määrärahaa kulttuurisiin sisältöinnovaatioihin. Hakemusten määrä ja niiden laatu ovat nousseet vuosi vuodelta.

Takavuosina Digidemosta ovat saaneet tukea muun muassa Anima Vitae, Ironstar, Nitrofx, Sulake ja Rabbit Films.

Myös Tuonela Productions on saanut Digidemo-avustusta. Viiden hengen firma tekee lauta- ja korttipelejä, myös digitaalisessa muodossa. Lautapeli The Clubista on Appstoressa Iphone -sovelluskin olemassa.

Pieniä ja ihmeellisiä

D2-kisan menestyjien ideat ovat kiinnostavaa digisisältösylttyä: pelejä, elokuvaa, animaatioita, nettipalveluita, virtuaaliedustajia, retki-ideapalvelua ja stailauspalvelua. Kun vientiteollisuus-Suomi kärsii ja karsii, digitaaliset sisällöt versovat.

Luovista aloista alettiin puhua Suomessa vuonna 2003, muualla maailmassa aikaisemmin. Siihen saakka kyse oli sisällöntuotannosta. Nyt valtio näkee luovat alat vähintäänkin Suomen tulevaisuuden osatekijänä.

- Kilpailu oli siitä erinomainen juttu, että mukana sai olla yksityishenkilönä, pelkkä idea mukanaan. Yllättävän hyvin porukka sai esitettyä asiansa, Luovien alojen liiketoiminnan kehittämisyhdistyksen Digesin toiminnanjohtaja Pekka Krook sanoo.

Hän on ollut seitsemän Diges-vuotensa aikana sparraamassa jo paria tuhatta yritysideaa.

- Joka vuosi erottuu valtavirta, joku sen hetken kovin juttu sisällöntuotannossa - ja aina jokainen idean haltija luulee, että juuri hän on tämän keksinyt.

Juuri nyt kova juttu ovat navigointiin, liikkumiseen ja matkailuun liittyvät sovellukset.

- Ideoinnin suurin ongelma piilee siinä, että ihmiset eivät pääse ideoistaan irti.

Hänen mielestään ideat pitäisi nähdä eräänlaisena raaka-aineena, josta voi ammentaa, mutta johon ei kannata rakastua.

- Tämä on eräänlaista polutusta, kukin etenee omaa reittiään. Mene vaikka ensiksi Mobile Monday -tapahtumaan kertomaan ajatuksestasi, Krook neuvoo ideastaan innostunutta.

Ideanikkareiden pitää perehtyä myös erilaisten rahoituslähteiden kriteereihin. Hyväkin idea tarvitsee substanssiosaamista ja liiketalouden tuntemusta, joita ei kaikilla ole. Ideaa pitäisi kehittää kohti konseptia.

Samaa mieltä on sijoittaja Tanu-Matti Tuominen. Hänen mielestä uuden tuoteidean kylkeen pitäisi heti keksiä ansaintalogiikka. Jos sitä ei näytä olevan, sitä tuskin voi rakentaakaan.

Teollisuushistoriaa

Tietovalta-yhtiön aikoinaan Jari Tuovisen kanssa perustanut ja myynyt Tuominen on seurannut luovien alojen pienten yritysten taaperrusta pitkään. Hiljattain hän aloitti myös Digesin puheenjohtajana.

- Sisällöntuotannon keskeinen ongelma Suomessa on, että tekijät eivät omista tuotettaan, Tuominen kuvaa tilannetta.

Hän hehkuttaa etenkin suomalaisen pelialan osaamista, ja valittaa asetelmaa, jossa peli-idea myydään kerta toisensa jälkeen ulkomaille palkkakuluja vastaan.

Pelialan oman arvion mukaan se menettää tämän vuoksi jopa 200 miljoonaa euroa liikevaihtoa vuodessa.

- Perinteinen pääomasijoittaminen ei toimi luovilla aloilla, koska yritysten arvot eivät ole taseessa vaan ideassa ja tekijöiden korvien välissä.

Rahoitusmallit ovat edelleen teknis-teolliselta ajalta, vaikka enemmistö start-upeista ja kasvuyrityksistä syntyy sisällöistä.

Tuominen ja Finpron Baltian toimintoja johtava Marko Tulonen päättivät tarttua epäkohtaan ja kasasivat uudenlaisen sijoitusrahaston Mediatonicin, jonka toimitusjohtajana aloittaa Tulonen.

Ensi viikolla virallisesti aloittava rahasto sijoittaa jo toimivan ja kassavirtaa tekevän yrityksen tuotteeseen tai projektiin.

- Emme mene yrityksiin omistajiksi ollenkaan, vaan rahasto saa voittonsa provisiona tuotteen myyntikatteesta, Tuominen kuvaa.

Nyt ostetaan aivoja

Mediatonicin on tarkoitus kerätä viisi miljoonaa euroa. Kaksi ja puoli miljoonaa on jo kasassa. Mukaan on lupautunut jo kaksi isoa sijoittajaa, ja Tuominen uskoo löytävänsä lisää.

- On ollut väärinkäsitys, että sijoittajat eivät olisi kiinnostuneet immateriaalituotannosta. Sijoitusmallia ei vain ole ollut.

Viidellä miljoonalla Mediatonic aikoo tehdä noin kymmenen sijoitusta muutaman vuoden kuluessa. Samalla selviää, miten malli toimii.

Tuominen puhuu samaan hengenvetoon bisneksestä ja oikeudenmukaisuudesta. Oikeudenmukaista on se, että tuoteoikeudet ja niistä vuosien varrella kasaantuvat katalogit ovat suomalaisten eivätkä ulkomaisten hallussa.

Katalogi voi olla nimeltään vaikkapa Harry Potter tai HIM. Katalogissa uusi tuote seuraa toista. Yksittäisten tuotteiden elinkaarten pitäisi pystyä seuraamaan toisiaan siten, että tuottovirta olisi mahdollisimman tasainen.

Tuomisen visioissa Mediatonic ja muut samalla tavalla toimivat rahastot ovat jonain päivänä merkittäviä suomalaisen digitaalisen sisällön tekijänoikeuksien haltijoita. Koska sisällön lisäarvolla ei periaatteessa ole aikarajaa, sen omistus kannattaisi pitää Suomessa.

Tuominen on vakuuttunut suomalaisen pelialan tekemisen laadusta, ja ensimmäiset sijoitukset rahasto tekee pelitaloihin, vaikka muutkin luovat alat kiinnostavat.

Vaikka menestyspeli ei enää välttämättä kaipaa jättikustantajaa, Tuominen soisi näkevänsä suomalaisen pelialan kustantajan. Siihenkin Mediatonic voisi sijoittaa.

Komiat pärjää aina

Start-up-yrityksiksi kutsutaan pieniä, vasta ensimmäistä tuotettaan kehittäviä yrityksiä, jotka eivät vielä tuota voittoa.

Luovien alojen start-upeista moni toimii juuri nyt pelialalla, mutta muutakin löytyy. Tuominen ja Pekka Krook uskovat esimerkiksi matkailuun liittyvien sisältöjen nousuun.

Sisällöntuotannossa tunnustellaan menestystä muuallakin. Esimerkiksi suomalaisten tuotantoyhtöiden Susamurun, Tarinatalon ja Aito Median formaattioptiot ovat kelvanneet ulkomaisille tv-yhtiöille.

Intervision Staraoke ja Elixir-liikuntaohjelma ovat päässeet ruutuun saakka. Elixir peräti Norjan suurimman tv-kanavan prime time -aikaan.

Markkinoinnin muurahaispesässä istumisen suurmestari on kuitenkin Duudsonien tuotantoyhtiö Rabbit Films.

Sekin on saanut aikoinaan Digidemo-rahaa, Tekesin Median uudet sovellukset -projektirahoitusta ja OPM:n avustusta manageroinnin kansainvälistämiseksi.

Rabbit Filmsin toimitusjohtajan Jarno Laasalan mukaan rahasta on ollut apua, vaikka summat eivät todelliseen maailmanvalloitukseen riitä alkuunkaan. Oikea taso olisi paljon korkeampi.

- Puskimme Yhdysvaltain markkinoille viisi vuotta ennen kuin tärppäsi. Suomalaisen tukiverkoston pitäisi pystyä ajamaan vielä selvästi suurempia hankkeita, rahaa pitäisi uskaltaa laittaa satoja tuhansia, jopa miljoonia kansainvälisiin hankkeisiin.

Kärkihanke kintahalla

Kuuden miljoonan dollarin tuotantobudjetilla Duudsonien tv-sopimus Music Television kanssa on Suomen kautta aikojen suurin tv-vienti. Rabbit Films omistaa jenkkituotantonsa oikeudet yhdessä MTV:n kanssa. Kaikki aiempi Duudson-materiaali on Rabbitin omaisuutta.

- Tärkeintä on, että meillä säilyy omistus koko Dudesons-brändiin, Laasala sanoo.

Tv-sarja on vain osa Duudsoneita. Rabbit Filmsin suunnitelmissa on tuotteistaa brändistä vielä kansainvälisiä liveshow-kiertueita, dvd:itä ja muuta digitaalista sisältöä.

Laasalan mielestä maailmalle vietävää löytyisi Suomesta enemmänkin.

- Yritämme saada käyntiin vielä isomman kärkihankkeen yhdessä suomalaisten sisällöntuottajien kanssa. Tarkoitus on edetä verkostomaisemmin ja laajamittaisemmin kuin koskaan aikaisemmin.

Hankekimpassa ovat Rabbitin lisäksi ainakin Intervisio, Susamuru ja Anima Vitae. Ryhmä neuvottelee parhaillaan rahoituksesta.

Homma on Rabbitille sopiva, sillä yhtiö on myynyt Madventuresin jo lähes 200 maahan, Duudsonit yli 150:een ja Kill Armanin kahteentoista.

Duudsoneilla on maailmalla jo kymmeniä miljoonia katsojia. Mutta miksi tyytyä tähän, kun tie maailmalle on auki?