Suomi on noussut toiseksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä. Ykkössijalla on kolmatta vuotta peräkkäin Norja. Vuoden 2019 indeksin mukaan lehdistönvapauden yleistilanne maailmassa on hälyttävä. Heikkenemistä on tapahtunut niin autoritäärisillä alueilla kuin perinteisesti turvallisissakin maissa. Järjestön mukaan indeksin 180 maasta vain 16 maan tilannetta voidaan enää pitää hyvänä, ja vihapuhe on muuttunut toimittajiin kohdistuvaksi väkivallaksi ja strategiseksi vaientamiseksi.

Suomen nousua vertailussa selittää se, etteivät lehdistön- ja sananvapauteen vuosina 2016 ja 2017 liittyneet skandaalit ole toistuneet. Indeksin maakuvauksessa Suomea kuvataan ”Vapaan lehdistön maaksi”. Otsikko on lainaus Helsingin Sanomien The Land of Free Press -kampanjasta, jolla presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin otettiin Suomessa vastaan toukokuussa 2018. Myös toimittaja Jessikka Aro n vainoojien saamat ankarat tuomiot mainitaan kuvauksessa.

Norjan ja Suomen jälkeen kolmantena listalla on Ruotsi ja neljäntenä viime vuoden kolmonen Alankomaat, jonka sijoitusta laski se, että kaksi järjestäytyneestä rikollisuudesta kirjoittavaa toimittajaa on joutunut elämään jatkuvassa poliisin suojelussa.

Venäjä putosi listalla jälleen yhden sijan alaspäin ja on nyt sijalla 149. Kreml on vaikeuttanut median toimintaa pidättämällä toimittajia ja säätämällä uusia, sananvapautta kaventavia lakeja. Toimittajat ilman rajoja Suomi ry:n puheenjohtajan Jarmo Mäkelä n mukaan uutena sensuurin välineenä voidaan mainita duuman hyväksymä laki, joka mahdollistaa nettiliikenteen siirtämisen pois ulkomaisilta palvelimilta.

Viime vuoden indeksiin verrattuna sijoitustaan paransivat esimerkiksi 40 sijaa 110.:ksi noussut Etiopia ja 92.:ksi 30 sijaa noussut Gambia.

Vaarallisimpia alueita toimittajille ovat Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka. Yksittäisistä maista listan viimeisenä on Turkmenistan, toiseksi viimeisenä Pohjois-Korea, kolmanneksi viimeisenä Eritrea ja neljänneksi viimeisenä Kiina.

Uhka lisääntyy myös Euroopassa

Viime vuonna toimittajiin kohdistui vakavaa uhkaa myös perinteisesti turvalliseksi koetuilla alueilla, kuten Euroopassa ja Balkanilla. Esimerkiksi Ranskassa (32. sija) toimittajat joutuivat keltaliivien mielenosoitusten yhteydessä tekemään työtään henkivartijoiden suojeluksessa.

Monissa maissa journalisteja on pyritty hiljentämään myös oikeustoimilla. Ranskan ohella näin on tapahtunut Maltalla (77. sija), Bulgariassa (111. sija) ja Puolassa (59. sija). Tällainen käytäntö on herättänyt huolta myös Suomessa, jossa toimittaja Johanna Vehkoo tuomittiin ääriryhmään lukeutuvan valtuutetun kunnian loukkaamisesta. Oikeustapaus ei kuitenkaan ehtinyt vaikuttaa vuoden 2019 indeksiin.

Yhdysvallat ensimmäistä kertaa ongelmamaiden ryhmässä

Presidentti Trumpin vihamielisyys toimittajia kohtaan on pudottanut Yhdysvallat kolme sijaa alaspäin sijalle 48, ja maa on pudonnut indeksissä ensimmäistä kertaa ongelmamaiden ryhmään. Toimittajiin kohdistuu nyt enemmän tappouhkauksia kuin koskaan. Kesäkuussa 2018 ampuja tappoi Capital Gazetten uutishuoneessa neljä työntekijää.

”Demokratia on vaarassa, jos poliittisten kiistojen myötä syntyy sisällissotaa muistuttava ilmapiiri, jonka syntipukeiksi nostetaan toimittajat”, sanoo RSF:n pääsihteeri Christophe Deloire tiedotteessa.

“Pelon kierteen pysäyttäminen on ensisijainen tavoite kaikille niille hyvää tarkoittaville ihmisille, jotka eivät ole valmiita luopumaan historiallisen kehityksen myötä saavutetuista vapauksista.”