Kansalaisaloite

Aleksi Ylä-Anttila 28.2. 13:44

Suostumus 2018 -kampanja tähtää rikoslain muuttamiseen: "Tämä on selvästi sukupolvikysymys"

Colourbox

Suunnitellun kansalaisaloitteen takana on ryhmä yksityishenkilöitä, kansalaisjärjestöjä, nuorisojärjestöjä sekä puolueita.

Suostumus 2018 -kampanja on osa suunniteltavaa kansalaisaloitetta, jolla pyritään saamaan muutos rikoslakiin. Keskeistä aloitteessa on pyrkimys siihen, että raiskaus määriteltäisiin rikoslaissa jatkossa suostumuksen puutteen kautta.

Tällä hetkellä suostumus ei sisälly rikoslakiin. Tämän vuoksi lainsäädännössä on aloitteen laatijoiden mukaan merkittäviä puutteita itsemääräämisoikeuden kannalta.

"Suostumus ei tarkoita aina sanallista tai kirjallista suostumusta. Esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa joku on itkenyt raiskauksen aikana. Tämänhetkinen lainsäädäntö ei vastaa siihen, onko tämä riittävä ilmaisu siitä, että henkilö ei halua ryhtyä seksuaaliseen kanssakäymiseen. Pyrkimyksenä on, että tällaista harmaata aluetta ei jatkossa olisi", kertoo aloitetta alulle laittamassa ollut sekä kampanjan suunnitteluryhmään kuuluva Hanna-Marilla Zidan.

Koska kansalaisaloitetta ei ole vielä julkistettu, siihen tarkemmin sisältyvät määritelmät eivät ole toistaiseksi julkisia. Aloitteessa on kuitenkin määritelty tarkoin, minkälaisissa tapauksissa voidaan katsoa, ettei henkilö ole antanut suostumustaan. Kohtia on kaikkiaan kuusi ja ne käsittelevät henkilön itsemääräämisoikeutta.

Lainsäädännön muutoksen ohella Suostumus 2018 -kampanjalla haluataan herättää keskustelua ja nostaa itsemääräämisoikeuteen liittyviä eri näkökulmia esille.

"Samaan teemaan liittyvät asiat ovat olleet esillä muun muassa #Metoo-, #dammenbrister- ja #memyös-kampanjoiden kautta. Pyrimme herättämään tärkeää keskustelua itsemääräämisoikeudesta."

Aikataulu ei vielä selvillä

Kansalaisaloitteen ja kampanjan tarkka aikataulu ei ole toistaiseksi selvillä. Kansalaisaloitetta varten ollaan perustamassa Zidanin mukaan myös yhdistys, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa maaliskuun aikana.

Hanketta ovat käynnistymässä  ihmisoikeusjärjestö Amnesty, Naisasialiitto Unioni, Monika-Naiset liitto, Naisten linja sekä #dammenbrister-kampanja. Mukana on myös poliittisia vaikuttajia.

"Poliittisista nuorisojärjestöistä tukijoina ovat miltei kaikki. Tukijoihin kuuluvat muun muassa Vasemmistonuoret ja Keskustanuoret. Kampanja halutaan kuitenkin pitää poliittisesti sitoutumattomana. Mukaan sekä yhdistykseen että kampanjaan ovat tervetulleita esimerkiksi yritykset ja yksityishenkilöt, jotka kokevat asian tärkeäksi ja haluavat muutoksen rikoslakiin."

Kampanja näkyy mukana olevien järjestöjen ja ryhmien verkkosivujen ja sosiaalisen median kanavien lisäksi ainakin hanketta varten varatulla erillisellä verkkosivustolla. Keskeisenä osana kampanjaa on nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen. Tätä varten järjestetään kokonaan uusia tapahtumia sekä vieraillaan jo olemassa olevissa tapahtumissa.

"Ainakin Pride-tapahtuman yhteydessä on tarkoitus kerätä nimiä. Lisäksi järjestämme kokonaan uusia tapahtumia. Esimerkiksi erilaiset tukikeikat, joihin kutsutaan artisteja esiintymään, voivat olla mahdollisia. Mielenilmauksista ei ole keskusteltu", kertoo Zidan.

Kampanjan suunnitteluryhmässä Facebookissa on tällä hetkellä yli 70 jäsentä. Zidanin mukaan aloite kiinnostaa erityisesti nuoria aikuisia.

"Tämä on selvästi sukupolvikysymys. Nuoret pitävät suostumuksen sisällyttämistä rikoslakiin tärkeänä asiana."

Kampanjan ydinryhmä etsii parhaillaan uusia yhteistyötahoja ja tekijöitä. Näillä näkymin kampanjatyössä ei ole tarkoitus hyödyntää esimerkiksi erillisiä markkinointitoimistoja.

"Esimerkiksi useampi asiasta kiinnostunut graafikko on liittynyt mukaan suunnitteluryhmään. He työstävät tällä hetkellä kuvastoa kampanjaa varten. Ensimmäisten kuvien pitäisi olla valmiina parin viikon sisällä."