Kirjat

19.10.2012 13:46 päivitetty 4.2.2016 10:27

Talouselämän Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut kisaa Kanavasta

Atena

Kanava ja Otavan kirjasäätiö palkitsevat vuoden parhaan tietokirjan.

Aikakauslehti Kanavan ja Otavan kirjasäätiön perustaman 10 000 euron suuruisen Kanava-tietokirjatunnustuspalkinnon kymmenen ehdokaskirjaa on valittu.

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa jaettava palkinto myönnetään vuoden parhaalle yhteiskunnan, politiikan, historian, kulttuurin tai talouden alan tietokirjalle.

Kymmenen ehdokaskirjaa valittiin kaikkiaan 30 kustantajan lähettämän 120 teoksen joukosta. Talouselämän ja M&M:n toimittajan Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut nousi Kanavan shortlistalle.

Ehdokaskirjojen valinnan tekivät palkintoraadin jäsenet toimittaja, tietokirjailija Johanna Vehkoo ja emeritusprofessori Seppo Zetterberg. Raadin puheenjohtaja, Kanavan päätoimittaja Ville Pernaa valitsee ehdokaskirjoista palkinnon saajan.

Palkintotilaisuus on Helsingin kirjamessuilla 26. lokakuuta.

Ehdokkaat perusteluineen:

Kai Häggman: Sanojen talossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1890-luvulta talvisotaan (SKS).

"Sanojen talossa on kerrassaan mainio ja viihdyttävä lukuelämys. Kulttuurin instituutioiden menneisyyttä valottavien teosten joukkoon lukeutuva kirja oli lajissaan vuoden paras, ja erityisenä ansiona on koko käsiteltävän aikakauden yleisempi valottaminen."

Markku Kuisma & Teemu Keskisarja: Erehtymättömät. Tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista (WSOY).

"Muodollisesti kyseessä on talouden aihepiirissä liikkuva liikepankkeja käsittelevä teos, jota lukija lukee kuin jännityskertomusta. Kirjassa pureudutaan viiltävällä ja kriittisellä tavalla henkilöiden kautta kansakunnan historian kohtalonhetkiin."

Elina Lappalainen: Syötäväksi kasvatetut. Miten ruokasi eli elämänsä (Atena).

"Suuren karjatilan lähipiirissä kasvanut lihansyöjä avaa kiihkottomasti realistisen ja paikoin karun näkökulman tuotantoeläinten tuotantoon. Teosta luonnehtii tiukka journalistinen ote: kuluttaja saa uutta tietoa ja pääsee kirjan mukana paikkoihin, joista suomalainen journalismi ei ole ollut järin kiinnostunut."

Mirkka Lappalainen: Jumalan vihan ruoska. Suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697 (Siltala).

"Tekijällä on aivan erinomainen kynä. Kirjassa vedetään lankoja 1600-luvun lopun ihmisten oloista nykyhetkeen ja meneillään olevaan ilmastonmuutokseenkin. Pienten ihmisten ja suurten ilmiöiden tasoja kuljetetaan taitavasti rinnakkain."

Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset suomalaiset – kohtaamisia 1896-1953 (SKS).

"Uraauurtava perusteos ja suurtyö alkuperäiskansan elämästä. Teos tarkastelee sekä suomalaista kolonialismia että saamelaisten omaa näkökulmaa siihen. Raati jää mielenkiinnolla odottamaan jatko-osaa, 1950-luvusta tähän päivään."

Hanna Nikkanen: Verkko ja vapaus (Into).

"Tutkivalla journalistisella otteella kirjoitettu teos yhdestä aikamme keskeisimpiin kuuluvasta aiheesta, josta suomeksi on kirjoitettu hyvin vähän. Tärkeä kirja koskettaa suurinta osaa meistä – kaikkia internetin käyttäjiä – ja tekee vaikeilta tuntuvat aiheet ymmärrettäviksi."

Heikki Patomäki: Eurokriisin anatomia. Mitä globalisaation jälkeen? (Into).

"Pari vuotta kestäneen eurokriisin uutisvyörytyksen keskellä on ylellisyyttä pysähtyä aiheesta kirjoitetun yleistajuisen teoksen äärelle. Tulkinnallinen teos haastaa lukijansa ajattelemaan Euroopan integraation tulevaisuutta sen kohtalon hetkillä."

Sirkka-Liisa Ranta: Naisten työt. Pitkiä päiviä, arkisia askareita (Karisto).

"Teos avaa yksityiskohtaisen näkökulman agraarisen yhteiskunnan työnjakoon ja elämään. Sujuvasti kirjoitettu, rikkaasti kuvitettu ja kulttuurista ajankuvaa tarjoava teos osoittaa, kuinka naiset ovat pitäneet yhteiskunnan pyörät pyörimässä."

Jukka Tarkka: Karhun kainalossa. Suomen kylmä sota 1947-1990 (Otava).

"Kirja on painava, hieno yleisesitys vuosikymmenten varrella aiheesta ilmestyneistä teoksista. Yksissä kansissa pureudutaan laajalla otteella suomettumisajan kansallisiin traumoihin, joita eritellään maltillisesti ja osoittelematta."

Kirsi Vainio-Korhonen: Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (WSOY).

"1700-luvulla naimisissa olleet naiset olivat joka toinen vuosi raskaana. Kiinnostus arkipäivän ja arkielämän muuttumiseen luo jatkuvasti uusi löytöjä ja siten tämänkin kirjan – aikaisemmassa tutkimuksessa äärimmäisen vähän käsitellystä – aiheesta tarjotaan nykylukijalle hätkähdyttävää uutta tietoa."