Elämme ilmastotalouden aikaa. Toisin sanoen, taloudellista toimeliaisuutta, sen hyvyyttä tai huonoutta, arvioidaan väistämättä sen ilmastovaikutusten näkökulmasta. Olisi naiivia kuvitella, että ilmastotalous, joka laittaa asumisen, liikkumisen, syömisen sekä kuluttamisen preferenssit uusiksi, ei vaikuttaisi talousjärjestelmämme keskeisimpään arvonluonnin työkaluun eli brändiin.

Ilmastalous onkin synnyttänyt neljä selkeää muutosvoimaa, jotka uudelleenmäärittävät brändien yhteiskunnallista hiekkalaatikkoa sekä, paremman ilmaisun puutteessa, luovat uusia tulevaisuuden ongelmia.

Muutosvoima 1: Aktivismi saapuu vallan kabinetteihin

Aktivistit eivät enää pitkään aikaan ole jääneet yhteiskunnan reuna-alueille. Greta Thunberg istä lienee tullut modernin aktivismin symboli, mutta ei ainoa eikä viimeinen. Jos vihreiden matka Koijärveltä vallan ytimeen kestikin muutaman vuosikymmenen, somesta voimansa saava mielipidevaikutus pääsee yhteiskuvaan vapaan maailman johtajien kanssa muutamassa kuukaudessa.

Jos brändisi ei istu samassa pöydässä aktivistien kanssa, sinulle on todennäköisesti tulossa ongelmia.

Muutosvoima 2: Sääntely kiristyy

Yhteiskunnan tehtävänä on mahdollistaa vapaille yksilöille omanlaisensa elämänvalinnat, mieluusti tietysti kestäviä sellaisia. Mutta ilman poliittista tahtoa, vero-ohjausta ja regulaatiota fiksuja valintoja voi olla vaikea tehdä. Jos yritys jää päästötalkoissa sivustajakatsojan rooliin, sen kohtalosta päättää virkamies, ei vapaa markkina.

Jos brändisi saa kutsun julkiseen kuulusteluun, sinulle on todennäköisesti tulossa ongelmia.

Muutosvoima 3: Raha menee isojen ratkaisujen luo

Sijoittajat ovat jo pitkään arvioineet yritysten ilmastoriskejä. Nyt fiksuin raha hakeutuu pelkän riskienvälttelyn sijaan kohteisiin, joilla on potentiaalia ratkoa aikamme suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia seuraavan kahvikuppidronetoimituspalvelun sijaan.

Jos brändisi ytimessä ei ole riittävän iso ongelmanratkaisu, sinulle on todennäköisesti tulossa ongelmia.

Muutosvoima 4: Lisämyynti ei tuo onnea

Taloustietelijät ovat taas ottaneet vakavasti ajatuksen siitä, että taloudellisella kasvulla on rajansa, ihan jo planetaariset sellaiset. Tämä ei tarkoita hyvinvoivan keskiluokan imagokeskeistä leppoistelua, vaan syvällistä muutosta siinä, että se seuraava kertakäyttövaate tai -kippo ei enää teekään kenestäkään komeampaa tai aamuamericanosta jotenkin enemmän inspiroivaa.

Jos brändisi tulevaisuuden taloudellinen arvo on riippuvainen pelkästään lisämyynnistä, sinulla on jo nyt ongelma.

Onneksi kuitenkin useimmat markkinoinnin ja brändirakentamisen ammattilaiset ovat kokemukseni mukaan ongelmanratkaisijoita, ei niissä märehtijöitä. Eikö?