Media

Ville Perttula 7.1. 08:30 päivitetty 7.1. 08:48

Teknologiateollisuus sponsoroi MustReadille kirjeenvaihtajan Brysseliin: "Emme lähetä juttuja hyväksyttäviksi"

MustRead
Teknologiateollisuuden Nora Elers sekä MustReadin Anne Moilanen ja Heli Satuli.

Teknologiateollisuuden ja MustReadin sopimus on vuodenmittainen. Kirjeenvaihtajana on aloittanut toimittaja Heli Satuli.

Verkkomedia MustRead on palkannut kirjeenvaihtajan Brysseliin. Kirjeenvaihtajan palkkaamista sponsoroi työnantajajärjestö Teknologiateollisuus. Sopimus on vuodenmittainen.

Tehtävään valittu Heli Satuli, 38, aloitti vuodenvaihteessa. Satuli keskittyy työssään teknologia-aiheisiin, mutta hän kirjoittaa myös yleisesti EU-aiheista. Satulin työ MustReadin kanssa on osa-aikainen, sillä hän kirjoittaa edelleen muihinkin julkaisuihin.

Kirjeenvaihtajuuteen on otettu mallia yliopistojen lahjoitusprofessuureista, kertoo MustReadin päätoimittaja Anne Moilanen.

"Laadukasta suomalaista EU-journalismia on liian vähän. Haluamme sitä MustReadiin enemmän, joten kehitimme itse tällaisen rahoitusmallin, johon olemme tyytyväisiä."

"Innostus lähti yliopistojen lahjoitusprofessuureista, että voisiko sitä jotenkin hyödyntää meidän toiminnassamme. Meitä kiinnostaa myös Ruotsi. Haluaisimme myös sinne joku päivä kirjeenvaihtajan", Moilanen jatkaa.

Brysselissä yli kymmenen vuotta asunut toimittaja Heli Satuli kertoo tiedotteessa, että EU-vuosi 2019 on Suomelle tärkeä tulevien EU-vaalien ja Suomen puheenjohtajavuoden vuoksi.

"Odotan innoissani, että pääsen tuomaan esille talouden ja politiikan ilmiöitä, niiden syitä ja seurauksia sekä henkilöitä päätösten takana. Brysselistä eivät MustReadin päättäjäkohderyhmää kiinnostavat aiheet lopu. Suomalaisten yritysten ja kansalaisten arkea koskettavista asioista valtaosa päätetään EU-tasolla, joten koen tekeväni todella merkityksellistä työtä", Satuli toteaa tiedotteessa.

Rahat palkkoihin

Sopimuksen rahallinen arvo on noin 38 000 euroa, ja summa käytetään kirjeenvaihtajan palkkaan. MustRead ei saa sopimuksesta muita tuloja.

Kirjeenvaihtajan sponsorointi on osa Teknologiateollisuuden satsauksia Suomen kannalta merkittävään EU-vuoteen.

Teknologiateollisuus saa järjestön viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajan Nora Elersin mukaan käyttöönsä faktapohjaista EU-materiaalia, jota se jakaa muun muassa omissa sosiaalisen median kanavissaan.

"Harvalla medialle on kirjeenvaihtaja Brysselissä, mutta siellä tehdään meidän elinkeinoelämäämme kannalta tärkeitä päätöksiä. Saamme tästä tietoa jäsenillemme jaettavaksi ja vaikuttamisen tueksi", Elers kertoo.

Teknologiateollisuuden johtoryhmän jäsen Matti Mannonen haluaa, että Brysseliin kiinnitetään enemmän huomiota Suomessa.

"Suomen täytyy olla todella aktiivinen Euroopan unionin suuntaan ja edistää sen toimintaa. Kirjeenvaihtajan kirjoittavat, mitä kirjoittajat, mutta pääasia, että kirjoittavat."

Journalismia, ei mainontaa

MustRead saa tuloja tilauksista ja verkkomedian sivuilla julkaistuista natiiviartikkeleista. Moilasen mukaan Brysselin-kirjeenvaihtaja keskittyy riippumattomaan journalismiin, vaikka rahat tulevat etujärjestöltä.

Natiiviartikkeleilla tarkoitetaan mainostajan kanssa yhteistyössä suunniteltuja artikkeleita.

"Meidän tuloistamme suurin osa tulee natiiviartikkeleista, mutta suurin osa julkaisemistamme artikkeleista on journalismia. Natiiviartikkeleiden teosta vastaa erikseen meidän kaupallinen osastomme."

"Teknologiateollisuus tukee tässä meidän journalismiamme. Ainoastaan kattoaihealue on päätetty. Eli kirjeenvaihtaja kirjoittaa pääosin teknologiasta. Ketä me haastattelemme, mistä me teemme juttuja ja miten jutut julkaistaan, on meidän päätettävissämme. Emme lähetä juttuja hyväksyttäviksi. Jos yhteistyö ei miellytä, sitten se ei jatku", Moilanen jatkaa.

Nora Elers kertoo, että Teknologiateollisuus on tehnyt listan kattotason teemoista, joita järjestö pitää tärkeinä. Teknologiateollisuus ei näy logollaan tai muulla mainonnalla Satulin kirjoittamien juttujen yhteydessä.

"Toimittaja tekee näistä teemoista relevantteja juttuja, mutta emme voi vaikuttaa sisältöön tämän enempää. Voisi sanoa, että tämä on meille vähän risky business. Haluamme lähteä tekemään tällaista uutta kokeilua", Elers sanoo.

"Jos toimittaja kritisoi Teknologiateollisuutta, sitten kritisoi. Varmasti aihettakin löytyy, sillä meidän pitäisi tehdä paljon enemmän Suomen eteen kuin tällä hetkellä teemme", Matti Mannonen toteaa.

Vielä elossa

MustReadin ensimmäinen tilikausi takana. M&M:n viime vuonna tekemän arvion mukaan MustReadin ensimmäisen tilikauden liikevaihdon olisi pitänyt olla 800 000 euron tietämillä. Moilasen mukaan arvio osui yläkanttiin.

"MustReadilla on mennyt siinä mielessä hyvin, että olemme vielä pystyssä. Henkilökuntaamme kuuluu nyt 11 henkilöä. Olemme pystyneet maksamaan palkat ja pyörittämään toimintaamme. Yritys toimii täysin tulorahoituksella, toimintamme takana ei ole mesenaattia."

MustReadilla on kuusi osakasta: Ari Lämsä omistaa 68 prosenttia ja Heidi Hammarsten 9 prosenttia. 6 prosentin osuuksilla mukana ovat Heikki PursiainenTuomas Arokanto ja Erkka Railo. Anne Moilanen omistaa yrityksestä 5 prosenttia. MustReadia kustantaa Toinen Aatos Oy.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö