Helsingin yliopiston ja teknologia- ja konsulttiyritys Reaktor inyhteiselle maksuttomalle Elements of AI eli Tekoälyn perusteet -verkkokurssille on runsaassa vuodessa rekisteröitynyt jo yli 170 000 opiskelijaa.

Kurssi on menestynyt myös markkinointialan kilpailuissa. Se on palkittu esimerkiksi Vuoden huiput -kilpailussa, Grand One -kilpailun pääpalkinnolla ja Vuoden viestintätekona.

Reaktorin markkinointijohtaja Ville Valtonen kertoo, että kilpailu­menestys tuli yllätyksenä.

”Lähdimme tekemään hyvää kurssia. Tyypillisesti tällaiset työt eivät ole välttämättä pärjänneet markkinointialan kilpailuissa, koska tämä ei ole perinteistä markkinointia.”

Valtonen ajattelee, että hyvän markkinoinnin kuuluu palvella.

”Sen sijaan, että yritettäisiin keskeyttää ihminen silloin, kun hän haluaa saada jotakin aikaan, autetaankin häntä sen aikaansaamisessa.”

Sosiaalisen mediantoimiston Ku­rio ntoimitusjohtaja Tommi Opas on väitöstutkimuksessaan perehtynyt tekoälyn hyödyntämiseen mainonnan luovissa prosesseissa. Hän arvioi, että tekoälykurssin menestyminen markkinointialan kilpailuissa kertoo muuttuneesta ­tavasta ajatella kampanjoita.

”Tänä päivänä markkinointi on myös konkreettisia tekoja. Lisäksi kurssissa yhdistyvät hyvin teknologiayrityksen tavoite saada ihmiset innostumaan tekoälystä ja toisaalta yhteiskunnallinen kysymys. Jos Suomesta halutaan tekoälyn johtava maa, tällainen kurssi on viestinnällisesti tärkeä teko.”

Reaktorin tekoälyliiketoiminnasta vastaava johtaja Hanna Hagström kertoo yllättyneensä täysin siitä, millainen ilmiö tekoälykurssista tuli.

”Ajoituksemme oli hyvä. Mediakin on viimeksi kuluneen vuoden aikana nostanut aktiivisesti esiin tekoälyä, ja globaalisti ihmiset ovat kiinnostuneet siitä. He haluavat ymmärtää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.”

Hagströmin mukaan Reaktor ei lähtenyt projektiin mainehyötyä hakemaan.

”Ajattelimme, että koska Reaktorilla menee hyvin, voimme tehdä välillä puhtaasti merkityksellisyyden näkökulmasta projekteja, jotka myös tukevat ydinliiketoimintaamme.”

Helsingin yliopiston apulaisprofessori Teemu Roos oli osannut vähintäänkin toivoa, että kurssista tulee iso juttu.

”Tekoälystä keskusteltiin julkisuudessa paljon, eikä saatavilla ollut suurelle yleisölle sopivaa sisältöä aiheesta. Arvasin, että kiinnostusta on, ja olisin pettynyt, jos kurssista ei olisi tullut menestystä.”

Roosin mukaan avoimen verkkokurssin tarjoaminen sopii hyvin yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtävään. Samalla se on keino luoda brändiä ja profiloitua.

”Yliopistojen menestys rakentuu pitkälti positiiviselle kierteelle. Näkemykseni on, että kaikki perustuu hyviin opiskelijoihin. Kun meillä on parhaat opiskelijat, saamme myös parhaat tutkijat ja voimme tehdä hyvää tutkimusta.”

Hakijamäärien kasvaminen ja esimerkiksi myös naisten hakeutuminen yhä useammin opiskelemaan tietojenkäsittely- ja datatieteitä johtaa siihen, että yliopisto pääsee valitsemaan parhaat opiskelijat.

Valtosen mukaan Reaktor hyötyy kurssista esimerkiksi sitä kautta, että ihmisten tietoisuus tekoälyn mahdollisuuksista kasvattaa tekoälymarkkinaa, jolla Reaktor itsekin toimii. Hän kertoo, että myös moni työnhakija mainitsee kurssin yhdeksi syyksi hakea Reaktorille töihin.

Kaikkein suosituin

Reaktor ja Helsingin ­yliopisto julkaisivat tekoäly­kurssinsa touko­kuussa 2018. Ne esittivät tekoälyhaasteen tavoitteenaan saada ­prosentti suomalaisista opiskelemaan tekoälyn ­perusteet vuoden loppuun ­mennessä. ­Moni yritys ­otti haasteen vastaan ja lupasi ­kouluttaa työntekijöitään joko ­verkkokurssin avulla tai muulla tavoin.

”Lyhyessä ajassa mukaan lähti 250 yritystä, joukossa suuria pörssiyrityksiä. Kurssille rekisteröityi nopeasti tuhansia ihmisiä”, Hanna Hagström kertoo.

Tavoite täyttyi jo alkusyksystä. Tekoälyn perusteista tuli nopeasti Helsingin yliopiston tähänastisen historian selvästi suosituin kurssi. Sille on kirjautunut jo 170 000 ihmistä, ­joista yli puolet Suomen ulko­puolelta. Noin 40 prosenttia kurssilaisista on naisia.

Jatkoa luvassa

Kurssi julkaistiin ensin englanniksi ja sitten suomeksi. Nyt siitä on olemassa myös ruotsinkielinen versio, joka on toteutettu ­yhteistyössä ruotsalaisen innovaatiokeskuksen ja paikallisten yliopistojen kanssa. Ruotsissakin on käynnissä teko­älyhaaste, leikkimielinen maaottelu Suomen kanssa. Mukana henkilökuntaansa kouluttamassa on jo suuri joukko yrityksiä, muun muassa H&M, Scaniaja Volvo.

Tekoälyn perusteet -verkkokurssille on ­tulossa myös jatkokurssi Tekoälyn luominen. Siinä, missä peruskurssi on suunnattu kenelle tahansa, jatkokurssilaisten on jo syytä hallita jonkin verran ohjelmointia.

Hagström kertoo, että jatkokurssin kantavat teemat ovat jo selvillä, mutta yksityiskohtia, kuten konkreettisia esimerkkitapauksia, työstetään vielä.

Työpaja Cannesiin

Suomalainen sosiaalisen ­median toimisto Kurio pitää luovuuteen keskittyvällä Cannes Lions -festivaalilla tällä viikolla työpajan tekoälyn hyödyntämisestä luovassa markkinoinnin suunnittelussa.

Työpaja rakentuu Kurion World-Class Lessons on AI in Marketing -tutkimuksen pohjalle. Analyysi yli 2 000 voittajakampanjasta Cannes Lionsista kolmelta viime vuodelta osoittaa tekoälyn roolin kasvaneen tasaisesti. Vuonna 2016 osuus oli neljä prosenttia, seuraavana vuonna seitsemän, ja viime kesän voittajista jo joka kymmenes hyödynsi tekoälyä.

”Työpajassa tuomme ­ilmi, että tekoäly on alisteinen ihmisen ­luovuudelle ja ideoille. Se ei korvaa ihmisen luovaa ajattelua, vaan tukee sitä”, sanoo ­Kurion toimitusjohtaja Tommi Opas.

Tekoälyä kaikille

Kurion työpajassa Cannesissa viesti on, ettei tekoäly ole vain harvojen siihen erikoistuneiden asia.

”Luovan ajattelun yhdistäminen moderneihin työkaluihin on kaikkien hyödynnettävissä. ­Työpajassa esittelemme mallin, ­jota kukin voi käyttää ­omassa päivittäisessä luovassa työssään”, Tommi Opas sanoo.

Reaktorin ja Helsingin yliopiston tavoite on saada prosentti koko maail­man väestöstä perehtymään tekoälyn perusteisiin. Projektiin kuuluu ­keskeisesti ajatus tiedon demokratisoimisesta. Nyt Tekoälyn perusteet -kurssi on tulossa myös kaikkien Suomen vankien saataville.

”Puhutaan paljon siitä, että tekoäly kuuluu kaikille. Helposti kuitenkin unohtuu, ettei tiedon julkaiseminen netissä oikeasti tavoita kaikkia”, Teemu Roos sanoo.