Kynä on miekkaa vahvempi, kirjoitti englantilainen aristokraatti ja kirjailija Edward Bulwer-Lytton jo 1800-luvulla eikä voisi olla enempää oikeassa.

Kun sanontaa soveltaa nykypäivän digimaailmaan, miekka on kännykkä tai mikä tahansa ”älylaite” ja kynä on laitteessa oleva sisältö, jonka vuoksi ihmiset ostavat ja käyttävät tätä laitetta. Tämä totuus koitui aikanaan Nokia n kännykkävalmistuksen kohtaloksi ja nyt se voi tulla Huawei n kohtaloksi.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trump in vajaa kuukausi sitten kiihdyttämä Huawei-ristiretki näyttää, että Trumpin hallinto tietää tarkalleen, mikä on digimaailman herkin kohta ja mistä pitää puristaa, kun toista osapuolta halutaan oikeasti puristaa.

Suomen kolmen operaattorin puhelinmyyntilistat toukokuulta kertovat toki vain Suomen tilanteesta, mutta silti aika paljon tilannetta voi peilata erityisesti muihin länsimaihin. Esimerkiksi Espanjassa on raportoitu Huawein puhelinmyynnin romahduksesta.

Vielä huhtikuussa DNA :n 10 myydyimmän puhelimen listalle nousi seitsemän Huawei-puhelinta. Nyt listalla on jäljellä enää kaksi, ja nekin sijoittuvat häntäpäähän.

Huawein puhelinmalli oli myös Elisa n huhtikuun listalla ensimmäisellä sijalla. Nyt puhelimen sijoitus on tippunut kahdeksanteen.

Telia n listoilla oli huhtikuussa kolme Huawei-mallia, nyt enää yksi.

Muutos on ollut järkyttävän nopea.

Erityisesti Google-yhteistyön mahdollinen lopetus on purrut Huawein myyntiin. Huawein omista tulevista puhelimista tai sen omistaman Honor in puhelimista ei ehkä enää tulevaisuudessa löytyisi Googlen suosittuja sovelluksia, esimerkiksi Chrome-selainta, Gmailia, Google Mapsia, Youtubea tai edes Google Play -kauppaa.

Muutos koskisi satoja miljoonia puhelimen käyttäjiä ympäri maailmaa. Pelkkä epävarmuus siitä, että palvelut eivät jatkossa enää toimisi, on riittänyt romahduttamaan puhelinmyynnin.

Trumpin hallinnon Huawei-ristiretki, olkoon oikeutettu tai ei, näyttää jälleen konkreettisesti, että älypuhelimen sisältö ratkaisee, ostetaanko puhelinta vai ei. Puhelinvalmistajien puhelinmallien päivitykset ja uutuusmallien markkinointi on sisällön käyttäjälle toisarvoista, jos tärkein sisältö on jollain tavalla uhattuna.

Samalla asia kertoo siitä, kuinka suuri valta erityisesti amerikkalaisilla sisällöntuottajilla on älypuhelinbisnekseen ja kuinka sitä voivat nimenomaan amerikkalaiset poliitikot käyttää hyväksi.

Tätä asiaa on syytä pohtia Euroopassa ja ehkä myös tehdä jotain. Nyt Trumpin ristiretki kohdistuu Kiinaan. Kuka voi varmasti luvata, etteikö se voisi jossain vaiheessa kohdistua myös Nokian, Ericsson in tai Siemens in kaltaisiin teknologiajätteihin?