Siirryit Haaga-Heliaan Nokialta 12 vuoden jälkeen. Mikä tehtävässä kiehtoi?

Koulutusmaailma kiehtoi ja näin lehdessä työpaikkailmoituksen Haaga-Heliaan. Ajattelin, että olen tehnyt jo niin monenlaisia töitä, että voisin antaa jotain takaisin ja viedä oppimaani toisille.

Kerro urastasi.

Opiskelin englantilaista filologiaa ja valtio-oppia sivuaineena. Valmistuttuani olin kääntäjänä ja työskentelin ohjelmistotuotteiden parissa, eli lokalisoin softia. Olin myös tekninen kirjoittaja, eli kirjoitin esimerkiksi käyttöohjeita ja "helppejä" ohjelmistoihin. Niihin hommiin tulin aikoinaan Nokiaankin ja vedin teknisten kirjoittajien tiimiä. Isossa talossa on kuitenkin helppo vaihtaa alaa. Siirryin tuotehallintaan, tarkemmin sanottuna dataverkkojen verkonhallinnan ja optimoinnin oheistuotteisiin. Se oli jo aika kaukana siitä, minkä koin omaksi alueekseni.

Miten päädyit viestintätehtäviin?

Hakeuduin jatko-opintoihin Kauppakorkeakouluun kielten ja viestinnän laitokselle, missä ryhdyin väitöskirjan tekoon kansainvälisen yritysviestinnän alan aiheella. Siitä parin vuoden kulutta siirryin Nokiaan viestinnän tehtäviin. Olin esimerkiksi viestintäpäällikkönä useissa hankkeissa, myös silloisessa Technology Platforms -yksikössä. Sittemmin vastasin myös työntekijäviestinnästä Markets-yksikössä. Iso talo on kuitenkin rikas ympäristö viestintäihmiselle, sillä roolista riippumatta tulee tehtyä monenlaisia asioita, eivätkä tittelit juuri rajoita. Viimeiset kolme neljä vuotta olivat reippaan kiireisiä ja opin paljon.

Mistä esimerkiksi?

Näin jälkeenpäin tulee mietittyä esimerkiksi sosiaalista mediaa ja sitä, miten lyhyessä ajassa se tuli ja miten lyhyessä ajassa siitä tuli samalla tavalla työkalu kuin kynä ja paperi.

Olet suunnitellut Haaga-Helia ammattikorkeakouluun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, communication management, viestinnän ammattilaisille. Mikä oli keskeinen ohjenuorasi?

Suunnitteluvaiheessa keskustelin eri viestinnän ammattilaisten kanssa ja haastattelin omaa verkostoani. Se, mikä nousi selkeästi esiin, on strateginen ajattelu. Esimerkiksi toimitusjohtajat toivovat viestintäihmisiltä kykyä strategiseen ajatteluun, analysointiin ja olemaan työyhteisön tukena, oli organisaatio mikä hyvänsä. Muuten koulutusohjelma keskittyy viestintäihmisten arjen peruskulmakiviin, kuten organisaatioihin, mediasuhteisiin, yritysvastuuseen, intressiryhmiin, kriiseihin ja esimiesten tukemiseen.

Miten sosiaalinen media on huomioitu koulutusohjelman opetussuunnitelmassa?

Se on omana kokonaisuutenaan. Sosiaalinen media on ikään kuin ilma, jota hengitämme nykyään. On kuitenkin paljon organisaatioita, jotka eivät vielä hengitä omin avuin siinä ilmanalassa, ja sitä ajatellaan irrallisena työelämästä. Organisaatiosta saatetaan kuitenkin puhua hyvinkin vilkkaasti, vaikka yhteisö ei ole mukana sosiaalisessa mediassa. Uskon, että tulevaisuuden opiskelijasukupolvien kohdalla tarve omaan opintokokonaisuuteen väistyy, kun sosiaalinen media on paremmin integroituna organisaatioiden viestintämalleihin.

Mitä vaatimuksia sosiaalinen media asettaa viestinnän ammattilaisille?

Sosiaalinen media on luonut uudenlaisen keskustelukulttuurin, joka on tuonut mukanaan sen, että ihmiset keskustelevat erilaisilla areenoilla. Tämä asettaa uudenlaisia odotuksia myös työpaikoille. Esimiehet eivät välttämättä ole varautuneet omassa ajankäytössään siihen, että he käyttäisivät enemmän aikaa keskusteluihin.

Millaista koulutuskokemusta sinulla on?

Nokiassa olin mukana sisäisissä viestinnän koulutusjoukoissa. Tajusin, kuinka kivaa kouluttaminen on ja että sitähän voisi tehdä työkseenkin. Ammattikorkeakoulu oli minulle mahdollisuus, sillä akateemiselle tiedeuralle aika loppuu kesken. Olen tehnyt väitöskirjani suhteellisen myöhään, vuonna 2010. Lisäksi pitäisi olla julkaisuja. AMK-puoli arvostaa käytännön osaamista ja sitä, että minulla on väitöskirja tehtynä. AMK oli minulle luonnollinen väylä koulutusmaailmaan.

Mitä tuot Nokialta mukanasi?

Oma kokemus antaa vahvan näkemyksen siitä, miten ja millä kentällä tässä operoidaan. Suunnitteluvaiheessa tein pitkän listan asioita, jotka tapahtuvat viestintäihmisten arjessa. Yliviivasin sitten yksityiskohtia pois ja keskustelin viestinnän konsulttien, johtajien ja viestintätoimistojen edustajien kanssa.

Mitä jäi pois?

Ohjelmassa ei ole nyt esimerkiksi talousopintoja. Tulevaisuudessa pitää miettiä, miten sen toisi mukaan. Viestintäihmiset tekevät kuitenkin talouspuolen viestintää yhdessä talousjohtajien kanssa, eivätkä yksin.

Millä tavalla korkeakoulu- ja yritysmaailma eroavat työpaikkana?

Aluksi minua nauratti se, että Nokiassa avaat kaksi ovea kulkuluvalla ja loput ovet ovat auki. Täällä kaikki ovet ovat auki, mutta työhuoneen ovi lukossa. Oppilaitosmaailma on eri tavalla avoin kuin mitä yritysmaailma voi koskaan olla. Yhteistä on yritysmaailmalle ja ammattikorkeakoululle on, että molemmissa on omien alojensa asiantuntijoita. Opettajilta vaaditaan kokemusta ja he tuovat asiantuntijuutensa ammattikorkeakouluun.

Miten työkulttuuri eroaa?

Kohtaamiset ovat erilaisia. Opettajilla on lukujärjestyksensä ja opetus tapahtuu luokkahuoneissa. Yritysmaailmassa yhteys työkavereihin on tiiviimpi.

Miten pidät huolen, että oma yhteytesi käytännön työelämään säilyy?

Kun aloitin, ei mennyt pitkään, että alkoi tuntua siltä, että tuntuma oli kadonnut. Työn tekemisen tahti muuttui niin rajusti. Yritysmaailmassa on jatkuvaa suhinaa, kun täällä työ oli koko ajan syvällistä pohtimista. AMK-opettajat ovat kuitenkin tiiviissä yhteydessä yrityksiin ja julkisyhteisöihin. Välillä jopa päivittäin. Viiden vuoden välein voi mennä työelämäjaksolle päivittämään omaa osaamistaan.

Lähditkö Nokiasta omasta halustasi vai olisitko voinut vielä jatkaa siellä?

Lähdin omasta halustani, mutta en mitenkään happamana. Nautin työkavereistani ja kaikista vuosistani siellä, vaikka olihan se rankkaakin.

Suunnittelit communications management -koulutusohjelman opetussuunnitelman. Mikä on jatkossa roolisi?

Vedän nyt koko johdon assistentti- ja toimittajakoulutusyksikköä ja vastaan communications management -ohjelmasta, kunnes löydämme siihen seuraajan. Saatan vetää jonkun kurssinkin, jos löydän siihen aikaa. Vähintään käyn vierailevana luennoitsijana. Olisi harmi, jos kokemukseni jäisi syrjään. Edelleen tavoite on päästä jakaman osaamistani ja auttamaan nuorempia eteenpäin.

Koetko, että voisit olla tässä työssä lopun uraasi?

Toistaiseksi tuntuu kyllä siltä. Viihdyn koko ajan paremmin.

Mikä on ollut itsellesi mieleenpainuva oppimiskokemus?

Väitöskirjani liittyi kokouksiin ja vuorovaikutuksiin, ja siihen, mitä vuorovaikutuksen eli puheen ongelmista syntyy. Itselleni valkeni, kuinka vähän samanaikaista ajattelua päähän itse asiassa mahtuu. Se sai minut miettimään omaa käyttäytymistäni: ei kannettavaa kokoukseen, kännykkä hiljaisella ja näyttö alaspäin pöydällä, jokaisen puhujan kuuntelu ja kysyminen, jos ei ymmärrä jotain.

Olet opiskellut monta kertaa. Nyt suoritat ammatillisen opettajan opintoja. Mitä haluaisit oppia seuraavaksi?

Opinhaluni ei rajoitu akateemisiin harrastuksiin. Haluaisin ottaa ohjelmaani entisöintiä ja kädentaitoihin liittyviä juttuja, vaikka taitoni ovat rajalliset. Väitöskirjaprosessissa vastaväittäjäni oli Tim Kuhn, jolla oli kiinnostavia ajatuksia siitä, miten tulemme tietämään asioita. Häntä olisin voinut kuunnella vaikka kuinka pitkään.

Halusit tavata kirjastossa. Miksi?

Opinnoissani kirjastot ovat olleet rikas tietolähde ja niissä on ihana tunnelma. Luen paljon kaunokirjallisuutta. Yhdessä vaiheessa tuli kuitenkin tunne, että vaikka opintoihin liittyvät kaunokirjallisuuden mestariteokset ovat ihania ja kirjallisuuden teoriat kiinnostavia, tiesin enemmän kuin oli tarve. Luin kaksi vuotta putkeen pelkkiä dekkareita. Nykyään luen niitä vain silloin tällöin.