(Juttu on julkaistu aiemmin Markkinointi & Mainonta -lehdessä 5/2019. Julkaisemme sen nyt uudelleen.)

Ääni on yhtä tärkeä elementti brändäyksessä kuin visuaalisuus, uskoo Sixième Son -äänibrändäystoimiston perustaja Michaël Boumendil.

Mainostajien Liiton tapahtumassa puhuneen Boumendilin mielestä ääni-identiteetin luomista ei pidä vieroksua koko ajan äänekkäämmäksi muuttuvassa maailmassa. Hän toteaa, että harva yritys kyseenalaistaa visuaalista ilmeuudistustakaan.

Oman ääni-identiteetin tai ääni-brändin luominen on muuttunut Boumendilin mukaan ajankohtaisemmaksi, sillä etenkin äänellä hallittavien laitteiden suosio nousee maailmalla. Hänen mielestään ääniohjattavilla teknologioilla, kuten Amazonin Alexa-älykaiuttimella on ollut ”valtava vaikutus äänialan markkinoihin”.

Älykaiuttimien alkuinnostuksen aikaan on nähty myös huteja.

”Monet yritykset ovat lähteneet tekemään jotain ääniohjautuvalla teknologialla, koska kilpailijatkin ovat tehneet niin. Kaikille yrityksille ei ole ollut selvää, miksi ja mihin tarkoitukseen ääniteknologioita tarvitaan.”

Äänibrändäykseen ei voi lähteä täysin puhtaalta pöydältä. Yrityksen täytyy tietää, millaiselta se haluaa ulospäin vaikuttaa ja mihin suuntaan sen brändiä lähdetään kehittämään.

”Yrityksen on ymmärrettävä, mikä siinä kiehtoo sen asiakkaita ja miksi yritys on kilpailijoitaan parempi. Ja se, mihin yritys tähtää. Identiteettiä ei koskaan rakenneta menneisyyttä vaan tulevaisuutta varten.”

Kokonainen äänibrändi voi muodostua isosta, eri käyttötarkoituksiin tehtyjen äänten kokonaisuudesta.

Ääni antaa yritykselle paljon brändäysmahdollisuuksia, sillä se voi olla tekemisissä asiakkaansa kanssa lukemattomissa eri paikoissa. Erilaisia ääniratkaisuja voidaan suunnitella myymälöihin, televisiomainoksiin tai jonotusmusiikiksi puhelinpalveluihin. Mitä enemmän ihmiset käyttävät kuulokkeet päässä puhelimiaan, sitä enemmän he kuluttavat ääntä.

”Visuaalinen identiteetti ilmentää sitä, millainen yritys on. Siihen kuuluvat värit, fontit ja niiden käyttö. Ääni-identiteetti määrittelee melodiat ja harmoniat, joita yritys käyttää eri kanavissa. Kyse ei ole pelkän jinglen luomisesta.”

Ääni on Boumendilin mielestä neutraalimpi viestimisen muoto kuin kirjoitettu tai lausuttu teksti.

”Sanat voivat aiheuttaa vastareaktion, joka voi saada kuluttajat perääntymään. Musiikki ja ääni saavat aikaan tunteen, jota ei voi torjua samalla tavalla. Tunteen kanssa ei voi olla eri mieltä.”

Boumendilin toimisto Sixième Son on luonut esimerkiksi ranskalaisautovalmistaja Renault'n eri valmistussarjoille omat lyhyet tunnuskappaleensa. Ne soitetaan mainoksissa, kun autovalmistajan Passion for life -slogan pyörähtää ruutuun.

”Kun on kyseessä slogan kuten ’passion for life’, äänten pitää ilmentää positiivista voimaa ja tunteita.”

Renault'n eri tuotantolinjoille, kuten sähköautoille ja ammattikalustolle, tehtiin omat versionsa. Lyhyet tunnuskappaleet olivat vain osa isoa kokonaisuutta, jossa suunniteltiin paljon eri tarkoituksiin sopivia ääniä automerkille.