Suomifilmillä on nyt hyvä maine ja kova imu. Tämä käy ilmi myös Suomen elokuvasäätiön Parametralla teettämällä "Kotimaisen elokuvan yleisöt" -tutkimuksesta.

Katsojat pitävät suomalaista elokuvaa laadukkaana, jopa hauskana ja tärkeänä. Suomifilmejä halutaan myös nähdä, sillä neljä viidesosaa 15 vuotta täyttäneistä on kiinnostunut kotimaisesta. Eniten suomalaisuus innostaa 45-59-vuotiaita.

Liekö Markku Pölösen asuinseudulla syynsä, mutta eniten sinivalkoisia värejä haluavat nähdä itäsuomalaiset.

- Taso on noussut, enää ei tehdä puskafarsseja. Visuaalisuudessa ja kuvakerronnassa on yleisön mielestä menty eteenpäin, arvioi Suomen elokuvasäätiön levityspäällikkö Harri Ahokas.

Vähemmän sotafilmejä

Eniten suomifilmin tason nousuun kiinnittivät huomiota 25-34-vuotiaat, nuoremmat vähemmän.

Tutkimuksen toteuttanut Jussi Salmela Parametrasta arveleekin, että suomifilmin pitäisi jatkossa petrata mainettaan juuri nuorten silmissä. Heistä suomalainen on altavastaaja hollywoodtuotoksille.

- Tämä on tärkeää tulevaisuutta ajatellen. Nuoret käyvät elokuvissa useammin ja he haluavat viihtyä. Hitaampi kerronta pitkästyttää heitä herkemmin kuin vanhempia ikäluokkia.

Suomalainen haluaa katsoa komediaa. Sen puolesta vannovat miehet ja lapsiperheet. Heidän joukossaan turhapuroilulla ja kummelikohelluksella on kova maine. Romantiikkaa höysteeksi haluaisivat naiset ja eläkeläiset.

- Romanttisella komedialla on meillä aliarvostettu maine, pahoittelee Harri Ahokas.

Sotaelokuvien tuotanto on ollut vahvaa, mutta näin ei välttämättä ole enää jatkossa. Ahokas arvelee sotafilmien olevan nyt murroksessa. Jatkossa esiin noussee voimakkaammin yksilö ja tämän kokemukset.

Samat naamat

Tutkimuksesta käy ilmi myös se että samat naamat valkokankaalla ja televisiossa ärsyttävät katsojia. Esimerkiksi Kari-Pekka Toivonen on viime vuosina ollut ohjaajien suosikkikasvo valittaessa suomalaista miesnäyttelijää elokuviin tai telkkariin.

Harri Ahokas arvioi, ettei Suomessa ole totuttu tähtikulttuurin.

- Sen sijaan että arvioitaisiin ja arvostettaisiin näyttelijän kykyä tehdä erilaisia rooleja, koetaankin näkyminen useassa elokuvassa ongelmaksi. Tai sitten roolit ovat liian samanlaisia.

Hän kuitenkin huomauttaa, että näyttelijät ovat vasta kolmanneksi tärkein syy mennä elokuviin.

Äideistä paras

Kun 500 suomalaiselta kysyttiin mikä on paras viime vuosien kotimaisista elokuvista, hieman yllättäen kärkeen nousi Klaus Härön pari vuotta sitten ohjaama Äideistä parhain. Se keräsi yli 220 000 katsojaa ja sai katsojia myös ulkomailla.

- Se on yhä Ruotsin katsotuin suomalainen elokuva 180 000 katsojalla, muistuttaa elokuvan tuottanut Ilkka Matila MRP Matila Röhr Productions Oy:stä.

Hän myöntää elokuvan suuren suosion tulleen lopulta yllätyksenä, vaikka sotalapset aiheena olikin koskettava.

- Kun massat lähtivät katsomaan sitä, se alkoi kiinnostaa myös nuorempia. Se on myös ajaton filmi, jonka elinkaari on pitkä.

Top 5 -listalle katsojat nostivat myös Aki Kaurismäen elokuvan Mies vailla menneisyyttä sekä Aleksi Mäkelän trion V2-jäätynyt enkeli, Pahat pojat ja Häjyt.