Juuri valmistuneen Journalism in the digital era -tutkimuksen tuloksista selviää, että lähes kaikki toimittajat niin Suomessa kuin kansainvälisestikin käyttävät aina tai usein verkkolähteitä tehdessään taustatutkimusta artikkeliaan varten.

Eroja eri maiden journalistien välillä ilmeni muun muassa heidän tietolähteenään käyttämissä sosiaalisen median kanavissa ja yrityspäättäjien kanssa käytetyissä viestintäkanavissa.

Journalism in the digital era -tutkimukseen toimittajien tiedonhausta verkossa sekä sosiaalisen median käytöstä tiedonhaussa ja merkityksestä työssään osallistui 828 eri medioissa työskentelevää toimittajaa 12 eri maasta (Suomi, Italia, Espanja, Kreikka, Ranska, Luxemburg, Saksa, Puola, Tsekki, Viro, Venäjä ja Panama). Tutkimuksen toteuttivat kansainvälinen itsenäisten viestintätoimistojen verkoston IPRN:n (International Public Relations Network) jäsentoimistot, Suomessa Harkonsalo & Vesa (H&V).

Keväällä 2020 toteutetussa kyselyssä kysyttiin median edustajilta sosiaalisen median ja muiden kanavien hyödyntämisestä journalistisessa työssä. Kyselyn avulla haluttiin selvittää, eroavatko eri maiden median edustajien toimintatavat toisistaan esimerkiksi tiedon etsimisessä ja sosiaalisen median kanavien hyödyntämisessä työssä, sekä tutkia sosiaalisen median kanavien merkitystä toimittajien työssä yleisesti.

Tärkeimmät tietolähteet painottuvat eri maissa samaan tapaan

Toimittajien tärkeimpiä tietolähteitä verkossa ovat tutkimuksen mukaan niin Suomessa kuin kansainvälisestikin median aikaisemmin julkaisemat artikkelit, eri yritysten ja organisaatioiden nettisivut ja institutionaaliset tietolähteet. Neljänneksi tärkeimmäksi tietolähteeksi, ohi esimerkiksi puhelimen ja painettujen lähteiden, nousi kyselyssä sosiaalinen media. Puhelin ja painetut lähteet olivat vastausvaihtoehtoina, jotta verkkolähteiden merkitystä päästiin peilaamaan niihin.

Tutkimustulosten mukaan lähes jokainen toimittaja Suomessa (97 prosenttia suomalaisista vastaajista) ja kansainvälisesti (88 prosenttia) käyttää aina tai usein verkkolähteitä tehdessään taustatutkimusta artikkeliaan varten. Julkaistut artikkelit, eri yritysten ja organisaatioiden nettisivut ja institutionaaliset toimijat ovat lähes yhtä käytettyjä tietolähteitä Suomessa ja muissa tutkimusmaissa.

Sosiaalisen median tietolähteiden tärkeysjärjestys vaihtelee maittain

Sosiaalisen median merkitys tietolähteenä on kasvanut sekä Suomessa että kansainvälisesti. Sosiaalista mediaa käyttää taustatutkimusta tehdessään tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia toimittajista niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. ”Useimmiten käyttämäkseen” verkkolähteeksi sosiaalisen median arvioi 13,7 prosenttia suomalaista toimittajista ja 13,1 prosenttia kansainvälisistä toimittajista.

Uutisaiheiden löytämiseksi käytettyjen sosiaalisen median kanavien kohdalla syntyi merkittäviä eroja eri maiden toimittajien kesken.

Suomessa Facebook on toimittajien selvästi eniten käyttämä sosiaalisen median kanava (36,4 prosenttia vastaajista), kun taas kansainvälisesti Facebookista etsii tietoa 28 prosenttia toimittajista. Kansainvälisesti Twitter (26,8 prosenttia) on toimittajien uutisaihelähteenä lähes yhtä tärkeä kuin Facebook. Suomalaisista toimittajista viidennes käyttää Twitteriä uutislähteenä.

Kansainvälisesti kolmanneksi tärkein sosiaalisen median tietolähde on LinkedIn (17,4 prosenttia) ja Suomessa Instagram (17,4 prosenttia).

”Jokaisessa tutkimukseen osallistuneessa maassa korostui vahvasti paikallinen toimintakulttuuri”, kertoo tutkimuksesta vastaava H&V:n toimitusjohtaja ja kansainvälisen markkinointiviestinnän asiantuntija Mikko Sillanpää.

Eroavaisuudet näkyivät maittain yksittäisten sosiaalisen median kanavien välillä. Tutkimuksesta paljastui esimerkiksi, että yli puolet tutkimukseen osallistuneista espanjalaisista toimittajista käyttää Twitteriä sosiaalisen median tietolähteenään, lähes puolet virolaisista toimittajista Facebookia ja vajaa puolet italialaisista toimittajista LinkedIniä.

Kun toimittajilta kysyttiin, mitä sosiaalisen median palvelua he käyttävät työssään eniten, Facebookin asema korostui entisestään. Suomessa eniten työssään käyttämäkseen sosiaalisen median palveluksi nimesi Facebookin 61 prosenttia vastaajista ja kansainvälisesti 41,9 prosenttia.

Sillanpää nostaakin esiin mielenkiintoisena havaintona Facebookin erittäin vahvan osuuden ja pohdinnan aiheena sen, vaikuttaako Facebookin algoritmi toimittajien työhön.

Yhteys yrityspäättäjiin sähköpostitse, maailmalla myös LinkedInissä

Yrityspäättäjien kanssa keskusteltaessa suomalaisten toimittajien selvä ykköspalvelu on tavallinen sähköposti (62,6 prosenttia). Maailmallakin sähköposti (41,9 prosenttia) on ykkönen, mutta LinkedIn (29 prosenttia) nousee selväksi kakkoseksi.

Suomessa sekä Facebook että Twitter ovat LinkedIniä tärkeämpiä yhteydenpitokanavia toimittajien ja yrityspäättäjien välillä.

Kun toimittajilta kysyttiin, mitä sosiaalisen median palvelua he käyttävät eniten viestiessään muille toimittajille, oli suomalaistoimittajille sähköposti (43,9 prosenttia) selvästi tärkeämpi kuin mikään sosiaalisen median palvelu. Toiseksi tärkein oli Facebook (23,1 prosenttia). Kansainvälisesti Facebook (30 prosenttia) ohitti sähköpostin (28,3 prosenttia). WhatsApp oli kolmanneksi tärkein kanava sekä Suomessa (13,9 prosenttia) että kansainvälisesti (15,7 prosenttia).

Toimittajilta kysyttiin myös yleisesti, mitä sosiaalisen median kanavia he käyttävät. Kun huomioon otetaan sekä työssä että työn ulkopuolella käytetyt kanavat, osuudet ovat tasaisempia kuin pelkkiä työhön käytettyjä kanavia tarkasteltaessa.