Todella monet kasvispohjaiset brändit jäävät Fazerin toimitusjohtajan Christoph Vitzthumin mukaan tähdenlennoiksi.

”Maailmalla on hirveästi sopimusvalmistajia ja fiksuja mainostoimistoja, jotka loihtivat hienoja pakkauksia. Tuote on visuaalisesti kaunis, mutta ei elä pitkään”, ­Vitzthum sanoo.

Läpimurron tuote tekee vasta, kun tavalliset kuluttajat siirtyvät sen käyttäjiksi.

Yritys voi olla vaihtoehtotuotteensa kanssa myös liian varhain liikkeellä tai liian kokeilunhaluinen.

”­Sirkkaleipä sai aivan liian suuren hypetyksen.”

Fazerkin alkoi leipoa leipää sirkkajauhosta heti, kun hyönteisten käyttö ihmisravinnoksi sallittiin EU:ssa. Sirkkaleipä sai ”aivan liian suuren hypetyksen”.

Outo tuote kiinnosti kuluttajia vain hetken. Fazer lopetti valmistuksen, eikä sirkkafarmeja synty- nyt.

”Saimme kuitenkin paljon t&k-osaamista. Jossain vaiheessa voimme ehkä taas harkita vaihtoehtoisia proteiinilähteitä”, Vitzthum sanoo.

Proteiinibuumi sinänsä on haihtunut, etenkin Ruotsissa. Jostain ­kasvissyöjänkin pitää proteiinia saada.

Vitzthumin mukaan ei kuitenkaan ole fiksua lisätä sitä kaikkiin kasvistuotteisiin, ei ainakaan sellaisiin, joissa proteiinia ei luontaisesti ole. Kauraan sitä ei siis välttämättä kannata lisätä.

Pysyvänä ruokatrendinä Vitzthum pitää kasvisten käytön lisäämistä ruokavaliossa. Terveellisyys, hyvinvointi ja ruokavalion ilmastovaikutukset kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän.

Fazer ei kuitenkaan aio muuttua pelkäksi kasvispohjaisten tuotteiden valmistajaksi. Lehmänmaito on ja pysyy Fazerin sinisen raaka-aineena.