Verkon asema pääasiallisena uutislähteenä on vahvistunut samalla, kun painettujen lehtien rooli on jatkuvasti heikentynyt, kertoo Reuters-instituutin tänään julkaisema Digital News Report -tutkimus.

Sosiaalisen median ja blogien suosio pääasiallisena uutislähteenä on kasvanut tasaisesti. Sosiaalisella medialla on nyt yhtä suuri osuus pääasiallisena uutislähteenä kuin painetuilla lehdillä eli yhdeksän prosenttia.

”Suomalaisilla uutisbrändeillä on edelleen vahva tunnettuus. Tämä näkyy hyvin siinä, että Suomessa mennään edelleen pääasiallisesti suoraan brändien verkkosivuille tai sovelluksiin toisin kuin vertailtavissa maissa, joissa ensisijaisena uutisväylänä on sosiaalinen media, uutisportaalit tai hakukoneet”, Media-alan tutkimussäätiön ja Medialiiton uuden kasvun johtaja Noora Alanne kertoo tiedotteessa.

Erityisesti alle 55-vuotiaille verkko on pääasiallinen uutislähde, kun taas tätä vanhemmille se on televisio. Sosiaalisella medialla ja blogeilla on jalansijaa erityisesti nuorimmassa ikäluokassa. Vanhimmassa ikäluokassa painetut lehdet ovat television ohella pääasiallinen uutislähde.

Suurin osa suomalaisista seuraa sekä painettua mediaa että verkkomediaa. Pelkkää verkkomediaa uutislähteenä hyödyntävien määrä on kuitenkin kasvanut, ja samalla sekä painetusta mediasta että verkkomediasta uutisia seuraavien määrä on laskenut.

Luottamus on pysynyt

Vuodesta 2015 lähtien suomalaiset ovat kaikissa Digital News Report -tutkimuksissa luottaneet uutisiin yleisemmin kuin minkään muun tutkimukseen osallistuneen maan kansalaiset. Näin on myös tänä vuonna.

Suomalaisista 59 prosenttia kertoi voivansa luottaa useimpiin uutisiin ja 70 prosenttia kertoi voivansa luottaa useimpiin itse seuraamiinsa uutisiin.

Luotetuimpien uutismediota suomalaisten mielestä ovat Yle, Helsingin Sanomat, Kauppalehti, paikallislehdet ja Suomen Kuvalehti. Tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat vähiten Iltalehteen ja Ilta-Sanomiin.

Kuitenkin myös suomalaisten luottamus on ollut laskussa. Vuodesta 2015 suomalaisten luottamus useimpiin uutisiin on pudonnut 9 prosenttiyksikköä ja itse seurattuihin uutisiin 2 prosenttiyksikköä.

Suomalaisista jo 38 prosenttia nimesi älypuhelimen pääasialliseksi uutisvälineekseen. Tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin.

Samalla älypuhelimen suosio uutisten seuraamisen pääasiallisena välineenä kasvoi tietokonetta suuremmaksi.

Uutisvideot ja podcastit täydentävät uutisointia

Uutisvideot ovat vakiintuneet osaksi lehtien verkkosisältöjä, ja verkosta voi seurata myös televisiokanavia. Suomalaisista 53 prosenttia kertoi katselleensa uutisvideoita.

Suomessa uutissivustot ja uutissovellukset ovat suositumpia katselupaikkoja kuin kolmannen osapuolen alustat. Kaikissa muissa tutkimuksen maissa tilanne on päinvastainen.

Myös podcastit ovat vakiinnuttaneet asemansa uutismedioiden tarjonnassa. Esimerkiksi Ylellä on podcast-sarjoja, ja Sanoman lehdet ja kanavat tarjoavat podcasteja Supla-palvelun kautta.

26 prosenttia suomalaisista kertoo kuunnelleensa podcasteja. Suosio on noussut viime vuodesta kahdella prosenttiyksiköllä.

Reuters Institute Digital News Report vertaa uutisten käyttöä 38 maassa. Tutkimus tehdään vuosittain, ja Suomi on ollut mukana vuodesta 2014. Tiedot perustuvat kyselyyn, johon kussakin maassa osallistuu noin 2 000 vastaajaa.

Markkinointi & Mainonta ja Kauppalehti ovat osa Alma Mediaa.