Vastuullisuusdesigntoimisto Infine on teettänyt tutkimuksen, jolla pyrittiin saamaan lisätietoa kulutustottumuksista koronan jälkeen suhteessa ilmastonmuutokseen. Tutkimuksessa kysyttiin: ”Vaikuttaako nykyinen koronaviruspandemiatilanne siihen, että alat toimimaan ennakoivasti myös ilmastokriisin suhteen jollakin alla olevista tavoista?”

Kaikista vastanneista joka viides ilmoittaa elävänsä jatkossa ”kaikin tavoin kestävästi”. Lisäksi tätä harkitsee yli puolet eli yhteensä 78 prosenttia aikoo vähintäänkin mahdollisesti muuttaa kulutustaan kestävämpään suuntaan. Jo ennen koronakriisiä 58 prosenttia vastanneista ilmoitti viime vuonna Sitran kyselyssä olevansa huolissaan ilmastonmuutoksesta ja haluavansa alkaa kuluttaa vastuullisemmin.

Myös kulutuksen vähentäminen tuntuu olevan monella ajatuksissa. ”Varmasti” vähentäjiä on 12 prosenttia ja ”mahdollisesti” 46 prosenttia vastanneista. Kysymyksessä, aikooko henkilö muuttaa kulutustaan, prosentit ovat käytännössä samat.

Lisäksi kysyttiin, millä tavoin ihmiset haluavat hillitä ilmastokriisin syntymistä. Siinä 52 prosenttia kertoi vähentävänsä kuluttamista. Tämän vaihtoehdon ohella suosituimmat keinot olivat kierrätyksen lisääminen (67 %), lähiruoan- ja juoman suosiminen (52 %) sekä käytettyjen tuotteiden ostaminen (31 %). Lisäksi liki joka kolmas kertoo elävänsä kaikilla mahdollisilla tavoilla kestävästi.

Infinen toimitusjohtaja Tiina Saukko tulkitsee, ettei jatkossa ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin tarjota kuluttajille kestäviä ratkaisuja, tai vaarana on talouden ja sitä kautta yhteiskuntarauhan kärsiminen kulutuksen pudotessa. Eli talouden ja tulevaisuuden välille aiheutuu vastakkainasettelu.

”Koronapandemia vaikuttaa siihen, että ennakoivaa käytöstä ymmärretään ja pidetään tärkeänä. Ihmiset haluavat ennakoida ilmastokriisin vaikutuksia, koska he haluavat säilyttää tulevaisuutensa.”

”Voisimmeko pitää sekä talouden että planeetan?” hän esittää retorisen kysymyksen.

Infine oli kestävän kuluttamisen ammattilaisten kanssa rakentamassa syksylle kestävän elämäntavan Future 2020 -messuja, mutta niille kävi samoin kuin monelle muullekin tapahtumalle, eli lykättiin. Saukko peräänkuuluttaa nyt asiantuntijoiden, professorien ja tutkijoiden, kuuntelemista.

”Valmius kestävään elämiseen on olemassa, nyt tarvitaan johtajuutta. Kuratointia ja heimopäällikköjen vetoapua, että päästään niihin tuotteisiin, mitkä vähentävät ilmastokuormaa.”

Hyvät ajatukset pitäisi siis vielä muuttaa teoiksi.

Saukko toivoo myös, että koronapandemian tuomalla pilvellä on maailmanlaajuinen hopeareunus.

”Tämä antaa näytteen siitä, miten maailma kärsii yhdessä ja miten se selviää yhdessä. Toivottavasti saamme globaalin johtajuuden toimimaan, koska sitä tarvitaan myös ilmastokriisissä”, Saukko toteaa.

Äänestyskäyttäytymiseen koronalla lienee vähäinen vaikutus, sillä 82 prosenttia ei todennäköisesti aio muuttaa sitä. Tosin joka neljäs ilmoittaa jatkossa äänestävänsä niitä, jotka ajavat aktiivisesti ympäristöasioita.

Kyselytutkimus tehtiin osana IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimusta varten tehtiin yhteensä 1000 tutkimushaastattelua. Tutkimuksen otos edustaa iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 31.3–3.4.2020. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3,2 prosenttiyksikköä.