Psyykkiset ongelmat ovat suomalaisille vaikea paikka. Tuoreen Mielenterveysbarometrin mukaan joka toinen toinen työssä käyvä jättäisi kertomatta mielenterveysongelmistaan työtovereilleen.

Melko moni, tarkemmin sanottuna 37 prosenttia työelämässä mukana olevista vastaajista, ei mainitsisi asiasta esimiehelleenkään. Tosin 48 prosenttia voisi tehdä niin.

Alan ammattilaiset toimisivat aivan vastaavasti, mikäli mielenterveyden ongelmat kohtaisivat heidät itsensä. Noin puolet joukosta ei kertoisi asiasta työtovereilleen. Lisäksi 29 prosenttia ei kertoisi asiasta esimiehelleen.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka kertoo olevansa yllättynyt tuloksesta.

”Omanarvontunnon näkökannalta merkittävintä on osallisuuden tunne, joka toteutuu lähimpien työtovereiden kanssa, mutta olen silti hämmästynyt, että paine kertomisesta vertaisten työtovereiden parissa on suurempi”, Sydänmaanlakka kertoo tiedotteessa.

Kaikkiin vastaajaryhmiin kuuluvat ovat varsin vakuuttuneita siitä, että jos tiedetään, että työntekijällä tai esimiehellä on mielenterveyden ongelmia, hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä.

Mielenterveysongelmia itse kokevat (71 prosenttia vastanneista) ja heidän omaisensa (76 prosenttia) pitävät tilannetta tässä suhteessa kaikkein ongelmallisimpana. Väestöstä 60 prosenttia ajattelee näin.

Heijastuu koko työyhteisöön

Väestön ja ammattilaisten niukat enemmistöt ajattelevat, että mikäli jollain työntekijällä ilmenee mielenterveysongelmia, asia heijastuu koko työyhteisöön.

Valtaväestöstä 55 prosenttia on tätä mieltä. Työelämässä mukana olevista 58 prosenttia ajattelee näin, mielenterveysalan ammattilaisista 53 prosenttia.

Mielenterveysongelmia itse kokeneiden ja heidän omaistensa näkemykset noudattavat edellä mainittua: niukka enemmistö uskoo mielenterveysongelmien vaikuttavan koko työyhteisöön.

Mielenterveysongelmiin sairastuneista peräti 77 prosenttia on ehdottomasti sitä mieltä, että mielenterveysongelmat eivät saisi automaattisesti johtaa työelämästä luopumiseen, vaan tilanne tulisi voida ensisijaisesti sopeuttaa työntekijän terveydentilaan. Omaisista lähes 90 prosenttia jakaa tämän käsityksen.

Myös mielenterveysalan ammattilaisten, psykiatrien ja psykologien selvä enemmistö on sitä mieltä, että työyhteisön kohdatessa mielenterveysongelmia työtehtäviä pyrittäisiin sopeuttamaan mielenterveysongelmiin sairastuneen työkykyyn ja terveydentilaan.

Tätä edellyttää myös muu väestö. Tavallinen ihminen ei vain esitä tätä vaatimusta aivan yhtä voimakkaassa muodossa kuin mielenterveysongelmiin sairastuneet tai alan ammattilaiset.

Tutkimusta varten haastatellusta suomalaisia kuvaavasta joukosta 39 prosenttia oli täysin sitä mieltä, että sopeuttamisen tulee olla ensisijainen vaihtoehto, 49 prosentin ottaessa kantaa lievemmin eli valiten jokseenkin samaa mieltä -vaihtoehdon.

Monipuolinen tuki on parasta

Mielenterveysalan ammattilaisten mielestä esimiehen ja työterveyshuollon ammattilaisten antama tuki on tärkein, kun mielenterveysongelmiin sairastunut pyrkii jaksamaan työssään.

Esimiehen rooli on keskeinen 87 ja työterveyshuollon 84 prosentin mielestä.

Muista mainituista tuen lähteistä voi mainita muun muassa henkilöstöhallinnon, muut työntekijät tai työsuojeluhenkilöstön.

Ammattilaisten enemmistö, 69 prosenttia vastaajista, muistutti myös siitä, että työntekijän itsensä olisi hyvä osallistua mielenterveyttä tukevien toimenpiteiden toimeenpanoon työpaikalla.

Kun ammattilaisilta kysyttiin, mitkä ovat heidän hoitamiensa asiakkaiden työpaikoilla käytetyt työkykyä tukevat keinot, useimmat mainitsivat työajan joustomahdollisuudet.

Käytännössä kyse on työaikaliukumista, etätyömahdollisuudesta, tauotuksista, lyhennetystä työajasta tai muusta vastaavasta. Kaikkiaan 69 prosenttia ammattilaisista kertoi tietävänsä, että sellaisia käytetään heidän asiakkaidensa työpaikoilla.

Työn organisointiin liittyvät järjestelyt, kuten laajojen tehtävien jakaminen pienempiin osiin tai tavoitteisiin tai työn uudelleen järjestäminen mainittiin toiseksi useimmin. Vastanneista ammattilaisista 41 prosenttia kertoi asiakkaidensa työpaikoilla toimitun tällä tavalla.

Joka kolmas ammattilainen arveli, että työn muokkauksen ja mukautuksen keinot jäävät hyödyntämättä suomalaisilla työpaikolla ensi sijassa tiedon puutteen takia.

Haluttomuus toimia johtuu erityisesti siitä, että hyödyt nähdään liian pieniksi tai kulut liian suuriksi.

Mielenterveysongelmiin sairastuneiden ja omaisten aineisto (300 haastattelua) kerättiin kesäkuussa 2019. Tätä varten poimittiin satunnaisotos Mielenterveyden keskusliiton jäsenistä. Haastattelut toteutettiin puhelimitse.

Väestöhaastattelut kerättiin Gallup Forumissa samanaikaisesti mielenterveysongelmiin sairastuneiden ja omaisten aineiston kanssa. Gallup Forum on 15–74-vuotiaita suomalaisia edustava kotitalouspaneeli.

Asiantuntija-aineisto kerättiin samana ajankohtana internetkyselynä yhteistyössä Suomen Psykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykologiliiton kanssa.

Tuore tutkimus on yhdestoista osa Mielenterveyden keskusliiton barometrihanketta.