"Työn tekemisen teknologia ja välineet ovat kehittyneet, mutta työpaikoilla organisoidutaan edelleen kuten 50-60 vuotta sitten", sivaltaa puoluesihteeri Mikael Jungner entisen työnantajansa Microsoftin kampanjavideolla.

Microsoft on ollut uuden työn laboratorio jo vuosia. Kesäkuun alusta alkaen Microsoftin 260 työntekijällä ei enää ole omaa työpistettä. Tai kyllä työpisteitä on, mutta vain siellä täällä. Samaa työtä tekevät ihmiset eivät istu enää yhdessä nurkkauksessa.

Ajatuksena on, että eri ihmisten kohtaaminen avaa aisteja ja virittää parhaaseen tulokseen.

Unelmaduuni

- Elän unelmatyöpaikalla. Aiemmin myynti juoksi asiakkaissa, jatkossa asiakkaat haluavat varmasti tulla meille katsomaan, miltä täällä näyttää, iloitsee Microsoftin markkinointiviestintäjohtaja Satu Yrjänen.

Yrjänen miettii parhaillaan, miten hän saisi oman tiiminsä työkuormaa alemmas, jotta nämä ehtivät verkottua nykyistä enemmän sosiaalisessa mediassa.

Samaan aikaan vanhoillisimmissa savupiippufirmoissa mietitään, miten mokoma hömppä estettäisiin. Kontrasti on melkoinen.

- En vaadi tiimiäni olemaan kokouksissa fyysisesti paikalla. Videoneuvotteluja tullaan käyttämään enemmän.

Microsoftissa esimiehet juttelevat jatkossa omien pomojensa kanssa kerran kuussa kasvotusten. Aiempaa digitaalisempi kommunikointi voi vähentää myös palaverien määrää.

Markkinoinnin mallikappale

Microsoftissa toteutuu ajatus siitä, että yrityksen kaikki työntekijät ja koko yrityksen olemus on valjastettu markkinoimaan. Yhtiö demoaa omaa teknologiaansa ja on samalla asettanut itsensä mallikappaleeksi unelmatyöpaikasta. Yrjänen kiistää, että Microsoft nostaisi itseään yrityksenä osana MS Office 2010 -kampanjaa, vaikka haluaa tästä keskustelua synnyttää.

Ehkä sen ei enää tarvitse tehdä sitä kovin silmiinpistävästi, pr-työssä saa olla myös vähän häveliäs.

- Ohjelmistojen ja kommunikaatioteknologian etulinjassa näkee myös työn tekemisen muutokset herkemmin ja se herättää kiinnostusta. Minulle on sanottu monta kertaa että "hei, tulisitko kertomaan meille tästä lisää", Yrjänen sanoo.

Viimeksi tätä pyysi häneltä mainostoimisto, joka miettii henkilöstönsä uusia toimintatapoja.

Luova työ paikalla

Työpisteiden pöllytys ja karsiminen on Suomen Microsoftin kaltaiselle myyntiorganisaatiolle mahdollinen mullistus, mutta miten tämä onnistuisi asiantuntijatyössä - tai luovan työn tyyssijoissa, mainostoimistoissa?

- Luova työ on tehokkaimmillaan kun toimiston ihmiset jakavat energiansa keskenään. Tämä jakaminen edellyttää paljon enemmän kuin vain rentoja neukkareita tai pelihuoneita. Työntekijöille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa koko toimiston tekemiseen. Se mistä toimiston käytävillä yleisesti puhutaan vaikuttaa suoraan siihen kuinka ison osan luovuudestaan toimiston väki haluaa antaa yrityksen käyttöön, 358 :n toimitusjohtaja Panu Nordlund kiteyttää.

Kingin Daniel Tuorin ja PHS :n Tuire Huhdan mielestä tehot ovat tapissaan avoimessa ja turvallisessa ilmapiirissä, jossa jokainen uskaltaa tuoda omat ideansa esiin - sillä tyhmiä ideoitahan ei ole olemassa, niistä voi jalostua helmiä.

- Olemme perustamisesta lähtien uskoneet yhteiseen suunnitteluun myös asiakkaittemme kanssa. Aikaa pitää olla sopivasti, myös ajatusten haudutteluun, Tuori linjaa.

Familyn Jere Teutari korostaa ympäristön vaihtelevuutta, pitää olla sopivasti erilaisia ärsykkeitä.

- Tarvitaan aikaa ajattelulle, mutta myös tiukat deadlinet, joiden paineessa timantit syntyvät. Parasta jälkeä syntyy toisiaan kunnioittavien, erilaisten ihmisten yhteistyöstä, Teutari sanoo.

- Ilmapiiri ja toimiston oma näkemys markkinasta on tärkeä ja se, että tehtyä työtä arvostetaan. Ihmisillä on hyvin erilaisia tapoja tehdä töitä ja - työn etenemisen ehdoilla - näihin on pystyttävä reagoimaan ja adaptoitumaan, N2:n Alex Nieminen sanoo.

Keskellä istuu tekijä

Toimistoissa on toki tehty töitä työolojen eteen. Esimerkiksi Kingissä miltei kaikki on saatu saman pitkän pöydän ääreen avoimeen tilaan ja kaikki työpisteet ovat yhdessä tasossa, mitä Daniel Tuori pitää tärkeänä.

Kingissä on sohvallisia suunnitteluhuoneita, jotka tiimit voivat varata itselleen. Keskeneräisiä töitä voi laittaa kangasseinälle kollegojen kommentoitavaksi ja kesällä tehdään useasti töitä sisäpihan terassilla.

N2:n työtilat ovat perinteisemmät: On työtiloja tiimeille, neuvottelutila, kahvihuone ja kaikilla oma työpiste. Lisää tilaa on tulossa syksyllä. Nieminen mainitsee senkin, että toimiston henkilökunta tapaa paljon vapaa-ajalla ja harrastaa yhdessä.

Panu Nordlundin mielestä työolot syntyvät siitä miten ja missä työtä tehdään.

- Olemme suunnitelleet toimiston prosessit siten että kaikki muu kuin itse ydin, eli suunnittelu, on taustalla ja mahdollisimman näkymätöntä toimiston arjessa. Creative brief on avoin kaikille, kannustamme kaikkia osallistumaan ja vaikuttamaan suunnitteluun. Näin yleinen huomio pysyy suunnittelussa ja kaikki muu tukee tätä.

Nordlund kritisoi alan yleistä tapaa, jossa luovuutta ja inspiraatiota yritetään ruokkia "mukavuuksilla ja näennäisellä rentoudella", vaikka keskipisteenä pitäisi olla ihminen.

- Uskomme enemmän avoimuuteen, osallistumiseen ja läpinäkyvyyteen. Tilat ja työolot ovat keskeinen osa tätä. Motivaatio ruokkii inspiraatiota. Jos motivaatiota ei ole toimistolla on vain rivi macceja ja työpöytiä, Nordlund sanoo.

Pomo pelkää

Eurooppalaiset vertailevat tutkimukset ovat nostaneet Suomen etätyön mallimaaksi. Näiden tutkimusten mukaan jopa 18 prosenttia suomalaisista palkkatyöläisistä tekisi etätyötä. Tampereen yliopiston sosiologian professorin Harri Melinin mukaan useampikin Suomessa tehty survey-tutkimus kertoo jotain aivan muuta: vain neljä prosenttia työväestä kertoo tekevänsä yleensä suulliseen sopimukseen perustuvaa etätyötä. Toisaalta kaksi kolmesta kertoi kyllä tekevänsä töitä työmatkalla tai kotona. Tässä on kuitenkin jo kyse ylityöstä.

Myös Microsoft teetti Dagmarilla tutkimuksen työnteon uusista tavoista. Sen päätulema on, että ihmiset haluavat enemmän vapautta päättää omasta tekemisestään ja sietävät varsin hyvin uusia teknologioita. Toisaalta tutkimuksen mukaan pomot suhtautuvat yllättävänkin nihkeästi etätyön tekemiseen ja ovat sen yleistymisen suurin jarru.

Melin tunnistaa pomotyypin. Hänen mielestään kyse ei ole oikeasta huolesta, että joku ei tekisi työtään, vaan taustalla on pomon pelko omasta asemastaan.

- Kun jengi tekee työtään siellä täällä, esimies alkaa miettiä, mikä hänen roolinsa on. Siten etätyövastaisuus on esimiehen oman vallan pönkittämistä, Melin sanoo.

Mainospomot hellivät ajatusta etätyöstä, mutta vastaukset ovat toisaalta ja toisaalta -tyyppisiä. Moni korostaa tarkoituksenmukaisuutta, pääasia että työt tulee tehtyä ja että etätyöhön on yhteiset pelisäännöt.

Rehevän poikkeuksen tekee maakuntien mestaritoimiston Mainoskentän Juhani Salonen, jonka mukaan työpiste ajaa aina etätyön ohitse.

- Luovan työn tekemisen prosessi vain on sellainen, että siinä kaikkien pitää olla paikalla, Salonen sanoo.

Luovuus on kimppakivaa

Sosiaalinen, työssäkäyvä minä on ahnaan vaatelias ja mustasukkainen. Sen vuoksi etätyötä karsastavat Harri Melinin mukaan jopa monet työntekijät.

- Kun työntekijä on pois työpaikalta, yhteisöllinen hyvä jää saamatta ja hän voi kokea olevansa syrjäytynyt, Melin sanoo.

- Etätyö tehokkaaseen asioiden hoitoon, työpiste sosiaalisen minän eli sen kaikkein tärkeimmän ruokkimiseen, Jere Teutari kiteyttää.

Panu Nordlund puhuu samasta asiasta vastatessaan, että ihmiset tekevät töitä parhaiten, "kun on seinä mihin pallotella".

Alex Nieminen uskoo, että erilaiset etätyömallit tulevat myös toimistoihin teknologian kehittyessä. Toisaalta hiljainen tieto liikkuu vain kasvotusten.

Taantuma toi pikaveneet

Median ja mainonnan kurja vuosi pakotti toimistot muuttumaan. Monessa talossa muutos näkyi jo vuosia aikaisemmin, toiset reagoivat vasta pakon edessä.

- Luovan työn perusolemus ei ole historian saatossa muuttunut juuri mihinkään. Odotukset luovalle työlle ovat sen sijaan muuttuneet toimintaympäristön myötä. Moneen asiaan suhtaudutaan nyt pragmaattisemmin ja se näkyy niin toimeksiannoissa kuin lopputuloksissakin, Jere Teutari vastaa.

Akateemisessa maailmassa luovaa työtä on tutkittu innovaatioprosessina. Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajan Tuula Heiskasen mukaan nämä prosessit ovat muuttuneet entistä pidemmiksi. Prosessi ulottuu asiakkaaseen ja kumppaniverkostoon, näin on myös mainos- ja markkinointityössä.

- Luova prosessi on hänen mukaansa avattava paitsi asiakkaalle niin myös kohderyhmälle ja projektiin liittyville kumppaneille, Nordlund sanoo.

Sama välittyy Daniel Tuorin vastauksesta. Hänen mukaansa online on muuttanut luovaa työtä siten, että jos 10 vuotta sitten tehtiin isoja konsepteja, "luksusristeilijöitä", niin nyt paukut laitetaan lyhytkestoisiin mielenkiintoisiin juttuihin,"pikaveneisiin".

Nieminen on samoilla linjoilla, vaikka katsookin monen toimiston ajautuneen suunnittelutyöstä yhä enemmän tuotantotaloksi.

Osaamistarve muuttui

Moni talo tarvitsee erilaista luovaa osaamista kuin aikaisemmin. Esimerkistä käy Microsoftin Office 2010 -kampanjankin takana oleva N2, joka on muuttuvan mainostoimiston prototyyppi. Toimiston 35 työntekijästä joka kolmannella on it-tausta, ja heidän osuutensa vain kasvaa. Toisen N2-pomon Jussi Nurmion mukaan uudet rekrytoinnit tehdään pääosin digitaalisen osaamisen perusteella.

- Tämän hetken lahjakkaimmat tyypit hakeutuvat digitaalisia palveluita kehittäviin yrityksiin, Nurmio uskoo.

- Digitaalisuus on perusedellytys, jotta voi ylipäänsä keskustella asiakkaiden kanssa tämän päivän haasteista ja haasteiden ratkaisemisesta, Nordlund säestää.

Ihmiset, jotka osaavat kytkeä brändikeskustelun käyttökokemukseen, käyttäjälähtöisyyteen ja niitä vahvistaviin palveluihin ovat nyt hottia.

358 on rekrytoinut muun muassa ulkomaisista design-toimistoista, jossa käyttäjälähtöinen ajattelu on pidemmällä.

Teutarin mielestä toimistot katsovat nyt "holistisiin" digiosaajiin, joiden tietotaito ulottuu myös perinteisemmän mainonnan puolelle. Hän pitää myös mediataustaa kysyttynä etenkin asiakkuuspuolen tehtäviin.

Tuire Huhdan mukaan hyvän suunnittelijan tärkein ominaisuus on pystyä tunnistamaan ja myymään isoja kaupallisia ideoita. Sama ominaisuus pitäisi löytyä myös asiakasvastaavista, tulivat he sitten mainosalan sisä- tai ulkopuolelta.

Pelimiehen aika?

Jussi Nurmio pitää erityisen hyvinä digiosaajahautomoina pelitaloja, joissa teknologia ja luovuus kulkevat käsi kädessä. Hyvää tekee myös se, että pelitaloissa unelma kansainvälisestä menestyksestä on sisäänrakennettuna.

Ajatus on kiinnostava. Pelitalojen kautta mainosalalle astelisi lopullisesti Y-sukupolvi, joka saattaisi pistää myös johtamisen testiin. Nuoret ammattilaiset eivät katso pomoja automaattisesti ylöspäin, auktoriteetti on ansaittava. Jos työpaikka ei ole haluttava, sinne ei mennä.