Suomessa on arviolta 230 000 diagnosoitua eteisvärinäpotilasta, ja noin kolmannes aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään. Jos eteisvärinä havaittaisiin ajoissa, yhä useampi voisi välttää aivoinfarktin.

Ensimmäiset merkit eteisvärinästä on mahdollista löytää helposti: mittaamalla oman pulssinsa säännöllisesti. Se onnistuu varsin yksinkertaisesti käsin pulssia tunnustelemalla.

Jos sydämen syke on epäsäännöllinen, on syytä olla yhteydessä lääkärin. Varsinainen diagnoosi tehdään aina lääkärin määräämän EKG:n perusteella.

Juuri tähän yksinkertaiseen toimenpiteeseen Bristol Myers Squibb ja Pfizer -allianssin, Sydänliiton ja Aivoliiton yhteiskampanja Kansan liike kannustaa suomalaisia.

”Kampanjan tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta eteisvärinästä ja tehdä säännöllisestä pulssin tarkastelusta tapa”, kertoo Pfizerin viestintäpäällikkö Jutta Joutseno.

Kampanjakokonaisuus pitää sisällään tänä syksynä TV- ja aikakauslehtimainontaa sekä sosiaalisen median kampanjat Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

Sivustolla www.kansanliike.fi on tietoa eteisvärinästä ja pulssin mittaamisen tärkeydestä. Mainoskampanja on käynnissä syys–lokakuun ajan televisiossa, sosiaalisessa mediassa ja aikakauslehdissä.

”Erityisesti kyseessä ovat kanavat, joita seuraavat yli 57-vuotiaat, mutta toisaalta myös 30–45-vuotiaat perheelliset naiset.”

”On keskeistä, että tavoitetaan juuri ne henkilöt, joille kyseisestä terveystiedosta on eniten hyötyä. Toisaalta suomalaiset ovat yleisesti ottaen kiinnostuneita terveydestään ja seuraavat terveysasioita”, Joutseno kertoo M&M:lle.

Huonosti tunnettu kansantauti

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, kansantauti, jota sairastaa jo yli 200 000 suomalaista.

Todellisuudessa eteisvärinäpotilaita on huomattavasti enemmän, sillä tauti on usein oireeton: jopa 40 prosenttia diagnosoiduista eteisvärinätapauksista on oireettomia.

Eteisvärinä ei ole itsessään hengenvaarallinen. Se voi kuitenkin aiheuttaa sydämeen hyytymiä, jotka voivat kulkeutua aivoihin. Siksi jopa noin kolmannes aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään.

Hoitamaton eteisvärinä myös muun muassa huonontaa elämänlaatua ja voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan.

Eteisvärinä on lisäksi yhdistetty kohonneeseen dementiariskiin. Eteisvärinä saattaa olla salakavala tauti, sillä se voi olla myös oireeton. Eteisvärinän havaitsemisen haasteena on myös, että se voi olla kohtauksittainen.

Kardiologi Harri Hietanen kuitenkin toteaa, että sekä oireisessa että oireettomassa eteisvärinässä on kuitenkin yhtäläinen aivoinfarktiriski. Merkittävin eteisvärinälle altistava tekijä on ikä, ja se onkin erityisesti yli 65-vuotiaiden sairaus.

Väestön ikääntymisen seurauksena eteisvärinän esiintyvyyden arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä.

Myös muut perussairaudet kuten kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta tai läppäviat, ylipaino, diabetes ja uniapnea altistavat eteisvärinälle.

Eteisvärinän löytyminen ajoissa mahdollistaa myös riskitekijöihin puuttumisen ja tätä kautta voidaan edelleen pienentää aivoinfarktin riskiä.

”Jos huomaat sykkeesi epäsäännölliseksi joko rannepulssia tunnustellen tai verenpainemittarin ilmoittamana, kannattaa ottaa asia puheeksi lääkärisi kanssa”, ohjeistaa Harri Hietanen.

Koska hanke jatkuu näillä näkymin ensi vuonna, kokonaisbudjettia on Jutta Joutsenon mukaan vielä liian aikaista arvioida.