Juontaja Aki Linnanahde, kirjailija Tuomas Kyrö sekä kustannusalan juristi ja kirjailija-agentti Lippo Luukkonen ovat uuden kustannusyhtiö Audiomaan perustajia. Yhtiön kustantamien kuunneltavien sisältöjen tuottajina toimivat muun muassa kirjailijat, käsikirjoittajat ja podcastien tekijät.

Audiomaan ajatuksena on etsiä ja kehittää audiotuotteiden uusia muotoja.

"Ääni on meillä avainsana, jonka ympärille kaikki tuotteet rakentuvat, eikä mietitä niinkään onko kirja tai podcast, vaan menemme sisältö edellä. Voimme tehdä perinteistä podcastia tai perinteistä äänikirjaa, tai ihan mitä vain niiden väliltä”, Audiomaan toimitusjohtaja Lippo Luukkonen määrittelee.

Tarkoituksena on myös kokeilla, mitä uusia elementtejä äänikirjoissa voi olla ja miten niitä voidaan elävöittää, kun teos tehdään lähtökohtaisesti audiomuotoon.

Eli vaikkapa dekkarissa lattioiden narinaa ja hyistä tuulenpuuskaa?

”Esimerkiksi, tai jos vaikka on audioelämäkerta, se voi olla kohteen itsensä kertoma ja puhekielisempi, jolloin se irtautuu kirjoitetusta formaatista.”

Audiomaan kustannusajatus on tuottaa kirjat suoraan äänikirjoiksi, mutta toisaalta, jos jokin äänikirja saa suuren suosion, se voidaan painaa myös kirjoitetuksi kirjaksi.

”Julkaisujärjestys voi muuttua. Jos jokin äänikirja saavuttaa suuren suosion, silloin siitä voidaan jalostaa jälkikäteen painettu formaatti. ”

Audiomaan tietokirjallisuudesta vastaa Aki Linnanahde.

"Ääni on erittäin intiimi kanava, mikä tuo tarinan ja sen kertojan lähelle kuluttajaa. Audiosisältöjen suosio on ennennäkemättömässä kasvussa. Uskon, että meiltä tekstin ja äänen ammattilaisina löytyy kyky tunnistaa kuulijoita kiinnostavat ja koukuttavat tarinat”, Linnanahde sanoo tiedotteessa.

Yhtiön ensimmäiset julkaisut ovat Tuomas Kyrön Urheilukirja, hänen itsensä lukemana, Nanna Karalahden Armoa arkeen -audioteos, Henriikka Rönkkösen ja Harri Moision yhteinen Vaginadialogi sekä Pääskysaari ja Suomen parhaat - Jenni Pääskysaaren keskusteluja rakastetuimpien kirjailijoidemme kanssa. Kaikki muut teokset paitsi Urheilukirja on tehty vain äänikirjoiksi.

”Tuotteemme voivat olla kaunokirjallisuutta, politiikkaa, taloutta urheilua, viihdettä, kulttuuria, jolloin tekijäjoukkokin on hyvin monialainen”, Luukkonen määrittelee.

Tuomas Kyrö vastaa Audiomaan fiktiotuotannosta.

"Kuunneltava kirjallisuus on iso mahdollisuus kaikille fiktion tekijöille. Mielensäpahoittaja on vienyt minut läpi tämän tutkintalinjan: kuunnelma muokkautui kirjaksi, kirjasta teatteriin, siitä elokuvaksi, tv-sarjaksi ja takaisin ääneksi. Sama ydinsisältö, vaihtuvat kanavat. Audiomaa etsii suuren yleisön tarinoita, jotka kestävät aikaa ja taipuvat useisiin julkaisumuotoihin", Kyrö sanoo tiedotteessa.

Palkkiot kuuntelun mukaan

Audiolähtöinen ajattelu on Luukkosen mukaan heidän suurin kilpailuvalttinsa perinteisiin kustantamoihin verrattuna. Audiomaan äänituotteiden tekijöille palkkiot maksetaan rojalteina sen mukaan, miten paljon heidän teoksiaan kuunnellaan. Ainakin toistaiseksi kirjailijoiden saamat palkkiot ovat yleisesti ottaen suuremmat paperisista kuin digitaalisista tuotteista. Audiomaan perustajat uskovat kuitenkin äänikirjojen yhä kasvavan suosion satavan vielä myös kirjailijoiden laariin.

”Jos kirja on suosittu ja sitä kuunnellaan paljon, silloin myös kirjailijalle on mahdollista maksaa paremmin. Audiokirjapalveluissa on paljon sellaisia kuuntelijoita, jotka eivät välttämättä lue painettuja kirjoja. Näin saavutetaan uusia kohderyhmiä. Lisäksi me maksamme palkkiot ulos nopeasti ja läpinäkyvästi. Sitä mukaa kun meille tilitetään äänikirjapalveluista, myös tekijät saavat rahansa”, Luukkonen kertoo.

Audiomaan uudet julkaisut ovat kuunneltavissa Bookbeat, Storytel, Nextory ja Suomalainen Plus -tilauspalveluista.