”Vähän sillee lähtenyt räpylästä”, Jere Virtanen naureskelee.

Kovan luokan United-fani on parin vuosikymmenen aikana kerännyt yli 30 000 seuraan liittyvää esinettä yksityiseen kokoelmaansa. Pari vuotta sitten hän hankki jo oman tilan kaikelle tavaralleen ja on remontoinut sitä siitä lähtien. Kaiken tämän seurauksena on syntynyt yksityinen Red Room -nimeä kantava museo, jonka avajaisiin on maaliskuun lopulla saapumassa useita seuralegendoja.

Matkailunedistämistä tekevä Visit Finland on ollut mukana museohankkeessa, ja jatkossa Red Roomiin pääsee tutustumaan ainakin tiettyinä, ennalta ilmoitettuina päivinä. Pysyvästi auki olevaa museota siitä ei siis olla tekemässä. Lisäksi yksityisten ryhmien vierailuista voi sopia erikseen. Sellaisia lienee luvassa myös Suomen rajojen ulkopuolelta, sillä Virtanen kertoo ulkomaisen median kiinnostuksen olleen kovaa.

Fanitusura ei ole ollut silkka harrastus, sillä sen kautta hän on myös päätynyt sukeltamaan henkilövaikuttajabisnekseen ja nykyiseen ammattiinsa. Toimitusjohtaja Virtanen pyörittää yhdessä yhtiökumppaninsa Marko Martikaisen kanssa firmaansa Gofameria, joka on luonut vaikuttajamarkkinoinnin mittaamiseen soveltuvan oman alustan, joka toimii tärkeimmissä some-kanavissa eli Facebookissa, Twitterissä, YouTubessa ja Instagramissa sekä Google Analyticsin kanssa.

Taustalla oli suoranainen hämmästys siitä, miten heikosti vaikuttajien toimintaa ja toimivuutta mitattiin. Että vielä vuonna 2020 touhu saattaisi osin perustua somepersoonien itsensä ottamiin ruutukaappauksiin.

”Gofamer on markkinoiden ensimmäinen vaikuttajien arvonmittauksen ja sisältömarkkinoinnin järjestelmä, joka palvelee fanituksen kohteiden lisäksi myös managereita, sponsoreita sekä mainos- ja mediatoimistoja”, Virtanen sanoo.

”Nöyräksi vetää”

Mutta palataanpa sinne, mistä kaikki alkoi. Eli nurmelta 90-luvun taitteesta. Kun Virtanen tuolloin nappulafutarina päätti ottaa paitansa selkään numeron 7, hän teki sen Bryan Robsonin takia.

Kyse on Englannin maajoukkueikonista, Unitedin kapteenina vuosina 1982–1994 toimineesta legendasta, joka johdatti seurajoukkueensa kahteen Valioliigan mestaruuteen vuosina 1993 ja 1994. Museon avaaminen onkin Virtasen mukaan eräänlainen ”ympyrän sulkeutuminen”.

”Mulle on iso kunnianosoitus, että Robbo on tulossa. Vetää nöyräksi ja hiljaiseksi”, Virtanen sanoo.

Robbon ohella Helsinkiin tulevat ex-pelaajat ovat Wes Brown, Lee Martin ja Ben Thornley. Museon avaa Old Traffordilla sijaitsevan virallisen museon kuraattori Jason Leach. Mukana on myös Fifa-pelisarjasta tuttu United-kuuluttaja Alan Keegan, ”The Voice of Old Trafford”.

Keegan myös juontaa United Legends Night in Helsinki -illallistapahtuman, johon voi hankkia lippuja alkaen 150 euron hintaan. Koko tähtivierailun voi nähdä myös seuran MUTV-kanavalta.

Virtasen keräilyura puolestaan alkoi noin 20 vuotta sitten, jolloin hän hankki David Beckhamin pelipaidan Puumalan torilta. Kesätyörahojen kerryttyä hän totesi, ettei niitä kannata hassata mihin tahansa.

Mies kertoo rakastavansa tarinoita, joten hän alkoi haalia ensin tuttavapiirinsä kautta United-tavaroita, joihin sellainen liittyi. Nykyään keräilytavaraa tulee huudettua Britanniasta ja eBaysta. Pitkän keräilyn aikana Virtaselle on muodostunut hyvä käsitys siitä, miten paljon mistäkin kannattaa maksaa.

Arvokkaimpia esineitä ovat usein pelaajien käyttämät paidat, joiden hinnat lähtevät ”nelinumeroisista” summista. Virtasen kokoelman kruununjalokiviä siltä saralta on Roy Keanen vuonna 1999 Unitedin triplamestaruuskaudella (Valioliiga, FA Cup, Mestarien liiga) käyttämä pelipaita.

Melko arvokkaita ovat myös Old Trafford -kotistadionin penkit, joita Virtanen on nähnyt huudettavan vajaalla viidellä tuhannella punnalla kappale. Hänellä niitä on kaksi, tosin hän sai ne antiikkihuutokaupasta huokeammalla.

Mutta eipä sillä nykyarvolla niin väliä, sillä Virtanen ei todellakaan ole myymässä kokoelmaansa. Esineistä monet ovat yksittäiskappaleita.

Erikoisimpiin tavaroihin kuluu mudassa pitkään lojunut ja siitä syystä hyvin säilynyt 200 vuotta vanha rautatieyhtiön mainosmuki. Kyseisestä yrityksestä tuli sittemmin osa isompaa rautatieyhtiötä, joka perusti nykyisin Manchester Unitedina tunnetun jalkapalloseuran vuonna 1878.