Suomalainen maidonjalostaja Valio vastaa ruotsalaisen kaurajuomavalmistaja Oatlyn maitokritiikkiin.

Yhtiön mukaan kaurapohjaisella valmisteella saattaa olla jopa yhtä suuri hiilijalanjälki kuin maitopohjaisella.

Maanantaina Oatly ilmoitti mainoksessaan lähettävänsä satoihin tuhansiin suomalaisiin koteihin lapsiperheille suunnatun kirjan, jossa yhtiö väittää suomalaisten juovan liikaa maitoa ja että se haittaa ilmastoa.

Kirjanen esittelee 20 väittämää maidosta ja kertoo ruotsalaisyhtiön näkemyksen asioiden todellisesta laidasta. Kirjasessa kritisoidaan muun muassa maitoon liittyviä terveysväitteitä, maidon tuotantoa ja lehmien kohtelua.

Valio viestintäjohtajan Helena Karhujoen mukaan yhtiö on seurannut maidontuotannon ilmastovaikutuksiin liittyvää keskustelua ja Oatlyn mainontaa.

”Oatlyn tyylilleen uskollinen kampanja ei varsinaisesti yllättänyt”, hän sanoo.

Karhujoen mukaan voi vaikuttaa siltä, että että Valiolla ja Oatlylla on erilaiset tavoitteet.

”Molemmilla yrityksillä on kuitenkin halu lisätä ruuantuotannon ja ruokavalioiden vastuullisuutta sekä kestävyyttä. Olemme tunnistaneet oman toimintamme aiheuttamat ilmastovaikutukset ja tavoittelemme hiilineutraalia maidontuotantoa 2035 mennessä”, hän sanoo.

Valion vastaväitteet

Viestintäjohtaja Karhujoki vastaa myös Valion puolesta Oatlyn kirjan neljään väitteeseen maidosta.

1. ”Maapallon liha- ja maitoteollisuus aiheuttaa joka vuosi 7,1 miljardin tonnin edestä kasvihuonepäästöjä, ja Suomessa kyseiset tuotteet muodostavat noin 73 prosenttia syömämme ruoan hiilijalanjäljestä, mikä ei kuulosta kovinkaan järkevältä.”

Karhujoen mukaan ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat Suomessa noin viidenneksen kulutuksen hiilijalanjäljestä.

”Tuotantotavalla on kuitenkin suuri merkitys kasvihuonepäästöjen syntyyn. Suomessa lehmät syövät pääosin nurmirehua, eivätkä ne syö lainkaan soijaa. Muun muassa siksi kotimaisella maidontuotannolla on hyvin erilaiset ympäristövaikutukset kuin vaikkapa Brasiliassa”.

Karhujoen mukaan hiilijalanjälkeä lasketaan myös eri yrityksissä eri tavalla.

”Toistaiseksi elintarviketeollisuudessa puuttuu vielä yhteinen, standardoitu laskentatapa, jossa huomioitaisiin kaikki samat muuttujat hiilijalanjäljen laskennassa. Esimerkiksi maidon tai muiden ruokien hiilijalanjälkilaskennan yleisissä malleissa ei ole mukana nurmipeltojen hiilensidontaa ja turvepeltojen viljelystä syntyviä päästöjä. Peltojen hiilinielut ja päästöt pitäisi saada mukaan laskentaan, jotta saisimme oikean kuvan suomalaisen ruoan todellisesta hiilijalanjäljestä”.

2. ”Se, että yksi lypsylehmä tuottaa nykyään noin 30–60 litraa maitoa päivässä, ei ole kovinkaan luonnollista, vaan suora seuraus siitä, että me ihmiset olemme myös alkaneet juoda lehmänmaitoa.”

”On aivan totta, että lehmien maidontuottokyky on kasvanut vuosien ja vuosikymmenten aikana ja että tänä päivänä pienemmällä määrällä lehmiä saadaan enemmän maitoa kuin vaikkapa vuosikymmeniä sitten, mikä puolestaan myös laskee ilmastovaikutusta maitolitraa kohden. Maidontuottokykyyn vaikuttaa eläinten jalostus, ruokinta ja terveys. Vain hyvinvoiva lehmä voi tuottaa laadukasta ja puhdasta maitoa”, Karhujoki vastaa.

3. ”EU siis haluaa koulumaitotuellaan saada lapset jatkamaan maidon juontia (ja jopa juomaan sitä enemmän) – siitä huolimatta, että se sotii EU:n itse asettamia ympäristötavoitteita vastaan.”

Karhujoen mukaan Euroopan unionin koulumaitotuki on yksi EU-tuen muodosta, jonka tavoitteena on ravitsemussuositusten mukaisten ruokailutottumusten edistäminen. Suomessa kouluilla ja päiväkodeilla on mahdollisuus saada koulumaitotukea maidon ja piimän käyttöön.

”Tuki määräytyy kulutuksen mukaisesti, tukea voi enimmillään saada 2,5 dl:lle oppilasta ja koulupäivää kohden. Koulumaitojärjestelmästä on oma lainsäädäntönsä, ja Valion koulumaitotukituotteet hyväksyy Ruokavirasto. Vastaavalla tavalla koulut voivat hakea myös EU:n tukea hedelmille ja vihanneksille. Raha ei jää Valiolle, vaan Valio antaa täsmälleen koulumaitotuen verran alennusta maitotuotteista esimerkiksi kunnille, jotka ostavat niitä.”

4. ”Verrattuna ruotsalaiseen kaurajuomaan se (suomalainen maito) tuottaa 327 prosenttia enemmän kasvihuonekaasuja – kuljetukset mukaan laskettuna. Jos joku jostain kumman syystä päättäisi kuljettaa kaurajuomaa Ruotsista Australiaan, lähettääkseen sen sieltä sitten takaisin lähtöpaikkaansa, ja sieltä eteenpäin Suomeen, olisi kaurajuoman hiilijalanjälki yhä pienempi kuin suomalaisen maidon.”

Karhujoki vastaa, että Luonnonvarakeskuksen tekemien laskelmien mukaan kevytmaitolitran hiilijalanjälki on noin 1 kilogramman luokkaa. Oatly on ilmoittanut kaurajuomansa hiilijalanjäljeksi 290 grammaa litraa kohden Suomeen kuljetettuna.

”Tuotantotavalla ja laskentatavalla on paljon vaikutusta hiilijalanjälkilaskennan lopputulokseen. Tuotantotavasta riippuen kaurapohjaisella valmisteella saattaa olla pienempi tai jopa yhtä suuri hiilijalanjälki kuin maitopohjaisella”, Karhujoki sanoo ja viittaa Luonnonvarakeskuksen antamiin tietoihin.

Tarkennus kello 15:30: Lisätty Karhujoen viittaus Luonnonvarakeskuksen tietoihin.