Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on käynyt tiheällä kammalla läpi kaikki Suomen verojärjestelmän tuet. Erikoistutkija Timo Rauhasen mukaan valtio menettää alv-alennusten vuoksi 1,3 miljardia euroa verotuloja vuodessa.

Alennetusta arvonlisäverosta nauttivat esimerkiksi elintarvikkeet - ja lehdet.

- Lehdistön vuosittain saama verotuki oli viime vuonna 190 miljoonaa euroa, Rauhanen sanoo.

Mistä oikein on kyse? Moni alalla työskenteleväkin hämmästyi, kun Ylen johtaja Atte Jääskeläinen kirjoitti Kanava-lehdessä (8/2009) edusta, jolla "palkkaisi lähes puolet sanomalehdissä työskentelevistä toimittajista".

Näin se toimii

Lehdistön arvonlisäveron nollaverokanta toimii seuraavasti: Kun lehtitalo myy lehtitilauksen, sen ei tarvitse maksaa myyntihinnasta arvonlisäveroa. Mutta kun lehtitalo ostaa painopalveluita tai paperia, se saa hankinnoistaan arvonlisäveron palautukset, 22 prosenttia hankintahinnasta.

Sama etu koskee muun muassa vientiyrityksiä. Normaalisti arvonlisäveron tilityksessä myynnistä vähennetään ostojen vero, ja erotus tilitetään valtiolle.

Lehtitalojen veroetu paisuu hintojen nousun myötä. Ensi kesänä etu hypähtää, kun arvonlisäverot kiristyvät Vanhasen hallituksen päätöksen mukaisesti prosenttiyksiköllä.

Miljoonien etu

Mediataloille etu on merkittävä. Helsingin Sanomien liikevaihto oli viime vuonna 280 miljoonaa euroa, josta levikkitulon osuudeksi voi arvioida 100 miljoonaa. Varovastikin arvioiden lehti saa vuosittain miljoonien eurojen verohyödyn, jakoko Sanoma-konsernissa summa kertautuu.

Etu koskee luonnollisesti myös M&M:ää kustantavaa Talentumia.

Timo Rauhasen mukaan nyt näyttäisi siltä, että VATTin verotukityöryhmä ei ota kantaa nykymallin puolesta tai sitä vastaan.

Kannanottaja löytyy astetta ylemmältä tasolta, alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtamasta verotyöryhmästä, johon tukityöryhmän mietintö menee. Hetemäen työryhmä linjaa ensi vuonna Suomen verotusta uusiksi.

M&M ei tavoittanut Martti Hetemäkeä.

Kulttuurin suojelua

Lehdistön alempi verokanta on tavanomainen käytäntö monissa EU-maissa. Perusteluna kaikkialla on kulttuurin tukeminen. Moniarvoinen ja riippumaton lehdistö on kansansivistäjänä valtion suojeluksessa.

Verotuki periytyy 1960-luvulta, entisen liikevaihtoveron ajoilta. Suomi neuvotteli itselleen poikkeuksen EU-jäsenyysneuvotteluissa arvonlisäveroon siirtymisen yhteydessä. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen vaati tuolloin lehdistöä arvonlisäveron piiriin, mutta eduskunta päätti toisin.

Timo Rauhanen kyseenalaistaa vanhan käytännön taantuman aikana ja antaa Aku Ankka -esimerkin: kotiin tilatun Akun arvonlisäprosentti on nolla, mutta irtonumeron 22 prosenttia. Kun ostat Aku-kirjan, vero onkin 8 prosenttia ja dvd-Akusta pulitat jälleen 22 prosenttia arvonlisäveroa.

- Miksi juuri printtimedian pitää kotiin kannettuna saada verotukea?

Ekonomistit ovat kritisoineet alvin nollakantaa vuosien ajan. Viimeksi asialla oli OECD, joka moitti syksyllä alennettuja arvonlisäkantoja.

Printtimedian parhaat puhemiehet selvittävät jo kurkkuaan.