Tutkimukseen vastasi syyskuun 2019 aikana yli tuhat viestinnän ammattilaista. Tutkimuksen teettivät Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry, Julkisen alan tiedottajat JAT ry ja Kirkon viestintä.

Tutkimuksen vastaajista jopa 75 prosenttia uskoo viestinnän alan kasvavan edelleen. Tämä tarkoittaa selkeää nousua, sillä kaksi vuotta sitten näin uskoi 68 prosenttia vastanneista. Tämänvuotisen tutkimuksen vastaajista vain kaksi prosenttia katsoo alan hiipuvan.

Myös alan työllisyystilanne nähdään edelleen hyvänä. Vastaajista 75 prosenttia kokee työllisyystilanteen edelleen melko hyvin turvatuksi useaksi vuodeksi eteenpäin. Tässä suhteessa näkemykset ovat säilyneet käytännössä ennallaan, sillä kaksi vuotta sitten samaa mieltä oli 74 prosenttia vastanneista.

”Työpaikkoja on ollut hyvin auki viimeisten vuosien aikana. Kysyntä viestintäammattilaiselle on selvästi kasvanut, jos katsoo alan järjestöjen jäsenmäärien kasvua. Organisaatiot ovat heränneet ymmärtämään, mitä viestintä, sidosryhmätyö, vaikuttajaviestintä sekä uusien digitaalisten kanavien hallinta tarkoittaa. Viestintäalan kasvun trendi on kansainvälinen”, ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n toimitusjohtaja Elina Melgin kertoo M&M:lle.

Naisten palkkakehitys viestintäalalla näyttää pysähtyneen

Naisten palkkakehitys alalla näyttää pysähtyneen. Vuonna 2017 naisten keskipalkka oli 3 836 euroa ja tänä vuonna 3 800 euroa, kun taas miesten mediaanipalkka on nousussa.

Miesten mediaanipalkka oli kaksi vuotta sitten 3 800 euroa ja tänä vuonna 4 100 euroa. Edellisessä, vuonna 2017 toteutetussa Viestinnän ammattilaiset -tutkimuksessa miesten ja naisten keskipalkka oli täsmälleen sama.

Suomessa viestintäammattilaisten palkat ovat olleet Elina Melginin mukaan tasa-arvossa esimerkillisiä. Pohjoismaissa palkkaerot miesten ja naisten välillä viestintäalalla ovat olleen pienemmät kuin Euroopan muissa maissa.

Naisille maksetaan kuitenkin edelleen vähemmän samasta työstä kuin miehille. Asia käy ilmi muun muassa tänä keväänä PR Weekin julkistamasta selvityksestä.

Elina Melgin kertoo M&M:lle, että Viestinnän ammattilaiset 2019 -tutkimuksen esille tuoma havainto alan palkkakehityksestä Suomessa huolettaa, etenkin siksi, että ala houkuttelee yhä enemmän naisosaajia.

”Totta kai tällainen kehitys huolestuttaa ja minua se myös kismittää, koska ala on hyvin naisvaltainen Suomessa. Koen siis, että on erityisen väärin, jos viestintäammattilaisen työstä maksetaan enemmän miehelle kuin naiselle. Naiset valitaan opiskelemaan alaa yliopistoihin. He läpäisevät pääsykokeet ja valmistuvat maisteriksi viestinnän oppiaineesta”, Melgin toteaa.

Melgin kuitenkin huomauttaa, että tämänvuotisen European monitor -tutkimuksen mukaan palkkakehitys on ollut tasaista ja keskimäärin viestintätyöstä maksetaan kohtuullisen hyvää palkkaa. Viestintätyötä siis yleensä arvostetaan, jos siitä maksettu palkka on mittarina.

Mistä naisten palkkakehityksen pysähtyminen voi kertoa?

”Minulla on arvaus. Naiset ovat vähempään tyytyväisiä. He eivät proaktiivisesti pyydä palkankorostusta, ja jos pyytävät, korotukset ovat pieniä. Mutta tilastot eivät nyt tue tätä olettamusta, sillä tämän tutkimuksen mukaan 40 prosenttia vastaajista oli pyytänyt palkankorotusta kahden viime vuoden aikana, 58 prosenttia sai korotuksen pyydettyään sitä. Poikkeamaa miesten ja naisten välillä ei löytynyt. Miesvastaajia oli vain 10 prosenttia.

”Toivon, että tässä olisi jokin tilastovääristymä eli kovapalkkaiset naiset eivät syystä tai toisesta ole vastanneet palkkakyselyyn. Tähän kyselyyn vastanneista pienipalkkaisin (1100 euroa) oli nainen, mutta myös suurituloisin (12 500) oli nainen”, Melgin kertoo.

Ammattinimike useimmin viestinnän asiantuntija tai suunnittelija

Alalla toimivien ammattinimike on useimmiten viestinnän asiantuntija tai viestinnän suunnittelija (28 prosenttia vastaajista) tai viestintä- tai tiedotuspäällikkö (22 prosenttia).

Ammatti-identiteetti koetaan vahvaksi. Viestintätyöstä ollaan innostuneita ja työn tekeminen koetaan energisoivaksi, vaikka työtaakkaa on ja työpaineet aiheuttavat myös uupumusta.

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n, Julkisen alan tiedottajat JAT ry:n ja Kirkon viestinnän toimeksiannosta tehdyn Viestinnän ammattilaiset 2019 -tutkimuksen toteutti IRO Research Oy. Kyseessä on Suomen laajin viestinnän ammattilaisten työnkuvakartoitus, joka on toteutettu säännöllisesti jo yli 30 vuoden ajan. Tutkimuksen vastausprosentti oli 20.

Lue lisää: Viestintätoimistojen imagotutkimus: Tekirillä on paras imago

Lue lisää: Grafia: Visuaalisen viestinnän suunnittelijat odottavat työtilanteen pysyvän ennallaan tai jopa paranevan Suomessa