Viherkasvit tuovat eloa ja iloa peliyhtiö Unity n Helsingin toimistolle. Kaivokadun 3 000 neliön tiloissa tekee töitä 150 unityläistä. Kasveja löytyy eteisaulasta, oleskelutiloista sekä työskentelyalueelta. Sisääntuloaulassa on sammalseinä sekä mullattomista kasveista koostuva viherseinä.

”Jos tilaa olisi ollut, olisimme ottaneet tänne kunnon viidakon. Suomessa on kahdeksan kuukautta pimeää ja koleaa, joten viherkasvit tuovat kaivattua piristystä toimistollemme”, kertoo työtilakokemuksesta vastaava Justina Rautio.

Vihersisustamisesta on tullut yksi voimakkaimmista trendeistä toimistojen ja julkisten tilojen kalustamisessa. Viherkasveilla on arvioitu olevan positiivisia vaikutuksia toimistojen ilmanlaatuun, akustiikkaan ja työilmapiiriin.

”Viherkasveilla on selkeä vaikutus työn tuottavuuteen. Työntekijät ovat tehokkaampia ja tyytyväisempiä, jos kasveja on näköpiirissä”, uskoo Martela n designjohtaja Kari Leino.

Kun toimistoja uudistetaan nyt entistä kodinomaisemmiksi ja epämuodollisemmiksi: kasveilla on siinä iso rooli. Monitilatoimistoissa kasvit luovat kipeästi kaivattua näkösuojaa ja toimivat tilanjjakajinakin.

”Viherkasvit ovat tärkeitä, kun haetaan kodinomaisuutta toimistoihin. Kasvit pitää kuitenkin valita huolella ja jonkun täytyy pitää niistä hyvää huolta. Nuupahtaneet pölykasat eivät lisää kenenkään viihtyisyyttä”, kertoo työtilojen kehittämisestä vastaava Eeva Terävä Martelasta.

Kasveja myös liisataan

Kasveja ei välttämättä tarvitse ostaa omiksi, vaan niitä voi myös liisata. Osa hyvinkääläisen Vihersisustus Luwasa n asiakkaista on liisannut toimistonsa kasvit kolmen–neljän vuoden sopimuksella.

”Leasing-sopimuksen voi muokata vaikka saman mittaiseksi kuin toimitilojen vuokrasopimuksen. Silloin voi helposti vaihtaa istutusten tyyliä, kun yrityksen tilat vaihtuvat. Kasvit ja toimiston muu sisustus kannattaa suunnitella käsi kädessä”, muistuttaa vihersuunnittelija Kati Kilpeläinen.

Hänen mukaansa toimistojen vihersisustus on muuttunut paljon vuosien saatossa. Viime vuosikymmenellä vallalla olivat selkeät linjat ja suosittiin tinasotamiesmäisiä kasveja, kuten anopinkieliä. Nyt tyyli on muuttunut epämuodollisemmaksi.

”Kasvit saavat rönsyillä vapaasti. Samalla tiloihin valitaan värikkäitä ruukkuja, monenlaisia amppeleita ja kukkatelineitä. Myös viherseiniä kysytään paljon.”

Kilpeläisen mukaan toimistoissa suositaan nyt visuaalisesti näyttäviä, suurilehtisiä kasveja. Asiakkaiden ehdoton suosikki on muhkea peikonlehti. Haastavissakin valaistusoloissa menestyvät kentiapalmut ovat löytäneet tiensä moniin toimistoihin.

Vehkoissa viehättää niiden monimuotoisuus: on laikukkaita lajikkeita ja erimuotoisia lehtiä. Kaktuksillakin on omat ystävänsä. Niitä suositaan yrityksissä, joissa kasvien huoltoa ei hankita palveluna, ne kun pärjäävät huonomuistisen kastelijankin hoivissa.

”Työpaikoille on nyt tullut töihin sukupolvi, joka haluaa tiloihin kasveja – mielellään niitä mummolasta tuttuja.”

Käytetäänkö vielä tekokasveja?

”Silkkikasveja menee myös jonkin verran. Niitä käytetään tiloissa, joissa elävät kasvit eivät menesty. Yrityksellä voi esimerkiksi olla keskellä rakennusta neuvottelutila, jonne ei tule lainkaan luonnonvaloa ja sinne halutaan siltikin jotain vihreää.”

Kilpeläisen mukaan iso yhtiön asiakkaista on valinnut mullattomat viherkasvit. Kasvualusta on mullan sijasta kevytsora ja se mahdollistaa kasveille 4–5 viikon huoltovälin. Se taas tuo säästöä viherkasvien hoitokuluihin.