Kemianyritys Kemiran tuottama tuore raportti esittää neljä mahdollista skenaariota ruoan ostamisesta, pakkauksista ja kulutuksesta Euroopassa vuonna 2030.

Yhtiö halusi tunnistaa ruoan kulutukseen ja pakkaamiseen liittyviä mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita vuodelle 2030 ja etsiä vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Onko vuonna 2030 kuluttajien ruoankulutustapojen ajurina halu olla ilmastoystävällinen, vai ovatko kuluttajat väsyneet loputtomaan ilmastonmuutoskeskusteluun? Väheneekö elintarvikepakkausten tarve, kun pakkauksettomat myymälät lisääntyvät ja uusiomateriaaleja kehitetään? Miten digitalisaatio edelleen muuttaa tapaa, jolla ruokaa ostetaan ja toimitetaan?

”Elintarvikkeet ja niiden pakkaukset ovat merkittäviä aiheita keskusteluissa vastuullisuudesta ja resurssitehokkuudesta. Globaalit megatrendit vaikuttavat ruoan kulutus- ja pakkaustapoihin, ja elintarvikepakkausala on jo reagoinut lukuisilla innovaatioilla. Kemira on tärkeä osa kuitupohjaisten pakkausratkaisujen arvoketjua, ja siksi me halusimme selvittää, miltä elintarvikkeet ja niiden pakkaukset voisivat näyttää kymmenen vuoden kuluttua”, sanoo Kemiran globaalien tuotelinjojen ja liiketoiminnan kehityksen johtaja Antti Matula tiedotteessa.

Tulevaisuusskenaarioiden avulla tarkastellaan markkinassa jo nyt näkyvän kehityksen mahdollisia seurauksia. Skenaariot luotiin haastattelemalla kansainvälistä asiantuntijapaneelia, joka koostui asiantuntijoista elintarvikkeiden ja pakkausten arvoketjusta. Paneeliin kuului paperi- ja kartonkivalmistajia, pakkausjalostajia, elintarvikebrändien omistajia sekä sääntelyasiantuntijoita ja tutkijoita aiheeseen liittyviltä aloilta. Asiantuntijoita oli 15, muun muassa Fazerilta, Alkosta ja Teknologian tutkimuskeskuksesta VTT:ltä.

Neljässä skenaariossa käsitellään kuluttajien asenteita ja käyttäytymistä, ruoan ostopaikkoja ja -tapoja, elintarvikepakkauksia, kierrätysjärjestelmiä ja sääntelyä.

1. Individualismin huippu

Tätä mahdollista tulevaisuudenkuvaa ohjaa ajatus ”olet mitä syöt”. Individualismin huippu -skenaariossa elintarvikeala pyrkii palvelemaan kuluttajien moninaisia yksilöllisiä mielenkiinnon kohteita ja mieltymyksiä. Ruokavalinnat ovat olennainen osa kuluttajien identiteettiä, ja elintarvikebrändit ymmärtävät, että niiden on tarjottava elämyksiä ja kokemuksia. Pakkausmateriaaleja käytetään suuria määriä ja monenlaisin yhdistelmin. Tämä vaikeuttaa kierrätystä, joka jää yksittäisten kuluttajien harteille.

2. Täysin vihreä kokemus

Tässä tulevaisuudenkuvassa ilmastoystävällisyys on tärkeämpää kuin brändiuskollisuus. Täysin vihreä kokemus -skenaariossa kuluttaja tekee ilmastoystävällisiä ratkaisuja määrätietoisesti, mikä heijastuu ostopäätöksiin. Toimimalla näin kuluttajat pakottavat elintarvikealan toimimaan.

Runsasta pakkausmateriaalien ja muovin käyttöä kartetaan, joten ihmiset ostavat ruokansa yhä useammin pakkaamattoman ruoan kaupoista ja tuovat omat astiansa kauppaan. Kierrättäminen on tärkeää ja helppoa, ja ruokapakkaukset voivat olla jopa syötäviä.

3. Käytännöllisyyttä kiireeseen

Tässä vaihtoehdossa avainsanat ovat käytännöllisyys ja helppous. Käytännöllisyyttä kiireeseen -skenaariossa kätevyys ja vaivattomuus ovat kuluttajille tärkeintä ja kaikki muut tekijät, myös vastuullisuus, jäävät taka-alalle. Ruoka ostetaan vähittäiskaupan sovelluksista ja ruoantoimitusalustoilta, ja se toimitetaan kotiovelle jollakin monista toimitustavoista tai nautitaan liikkeellä helppokäyttöisistä pakkauksista. Digitaaliset palvelut tekevät ruoka-asioinnista vaivatonta, ja ruokapakkaukset ovat kevyitä ja helppoja kuljettaa. Kierrättäminen puolestaan on kaikkea muuta kuin helppoa, ja kuluttajat ovat skeptisiä ja väsyneitä koko ympäristökeskusteluun.

4. Vaivaton kiertotalous

Tässä skenaariossa ilmastoystävällisten valintojen tekeminen on niin helppoa, että useimmat ihmiset eivät edes tiedosta tekevänsä niitä. Kuluttajat luottavat siihen, että brändit tekevät kaikkensa ilmastokysymyksissä.

Vaivaton kiertotalous -skenaariossa elintarvikeala ja pakkausmateriaalit ovat erittäin säänneltyjä. Pakkaukset ovat pelkistettyjä ja uudelleenkäytettäviä, kestävät pakkaukset yleistyvät eikä yksittäispakattuja tuotteita enää ole saatavilla. Elintarvikebrändit innovoivat ja tekevät tiivistä yhteistyötä pakkaustoimittajien ja koko arvoketjun kanssa yhteisten vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Uudelleenkäytettävät, kestävät pakkaukset, jotka kuluttaja voi palauttaa toimittajalle, ovat yleisiä. Kierrättäminen toimii kuin rasvattu ja roska-ajattelu jää historiaan.

Skenaarioilla halutaan herättää ajatuksia ja inspiroida

Matulan mukaan Kemira haluaa jakaa skenaariot elintarvikepakkausten arvoketjulle herättämään ajatuksia strategiakeskusteluissa, helpottamaan valmistautumista tulevaisuuden haasteisiin ja inspiroimaan uusia yhteistyöprojekteja.

”Kuitupohjaisten elintarvikepakkausten arvoketjulla on suuri mahdollisuus, kun koko maailmassa etsitään uusiutuvia ja kierrätettäviä ratkaisuja pakkausjäteongelmaan. Nyt on aika vaikuttaa tuntuvasti pakkausalan tulevaisuuteen”, Matula sanoo.