Millaista uutissisältöä julkisin varoin tuettu Yleisradio saa julkaista verkossa? Tämä on yksi peruskysymyksistä, kun Medialiitto haluaa, että Yleisradiolain muutosehdotusta on tarkennettava tiukemmaksi eli vastaamaan oikeudellisesti EU:n määrittelemiä valtiontukisääntelyn vaatimuksia.

”Nykyinen Yle-laki on antanut Yleisradiolle rajoittamattoman vapauden laajentaa verkossa tapahtuvaa julkaisutoimintaansa myös sellaisiin tekstimuotoisiin verkkosisältöihin, jotka eivät liity Yleisradion yleisradio-ohjelmistoihin”, todetaan Medialiiton lausunnossa hallituksen esitysluonnoksesta.

Selkokielellä kiistassa on kyse siitä, miten paljon Yleisradio saa julkisin varoin tehdä tekstipohjaista uutissisältöä verkkoon. Medialiitto haluaa rajoitukset EU:n komission määräyksien mukaisiksi ja muiden EU-maiden standardien tasolle.

Suomessa se tarkoittaisi Yleisradion tekstipohjaisen uutisoinnin rajoittamista nykyisestä.

Medialiitto teki asiasta kantelun EU:n komissiolle vuonna 2017. Hallituksen lakiluonnos syntyi kesäkuussa 2020 ja luonnoksen lausuntokierros päättyi elokuun lopulla. Tilanne on sikälikin jumissa, että Medialiiton mukaan Yleisradio ei ole muuttanut toimintaansa, Ylen mukaan on.

”Olemme Ylessä viime vuosina siirtäneet painopistettä esityksen hengen mukaisesti liikkuvaan kuvaan ja audioon”, kirjoitti Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila aiheeseen liittyvässä kommentissaan Ylen verkkosivuilla kesäkuussa.

Lausuntokierroksella lakimuutoksen luonnosta on kommentoitu esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastossa sekä oikeusministeriössä.

”Toivon, että molempia myös kuullaan. Suomi on oikeusvaltio, ja tässä tapauksessa on ollut hyvin paljon sellaista, että mielipiteillä halutaan kävellä keskeisten oikeusvaltioperiaatteiden yli”, Medialiiton asianajajien tiimiin kuuluva Mikko Alkio kertoo.

”Hyvilläni luen lausuntojaan, jotka ovat täysin linjassa sen kanssa, mitä Medialiitto on koko ajan sanonut. Sen yli ei vaan voi kävellä, mitä KKV tai OM sanoo.”

Asianajaja Mikko Alkio kommentoi asiaa laajasti Markkinointi & Mainonnalle. Hänen mukaansa hallituksen esitys kertoo jo sen, että Yleisradio ”ei voi tehdä mitä vaan”.

”On hienoa, että Suomessa vihdoin puututaan Ylen tilanteeseen. Tämä on jo enemmänkin kuin hyvä alku”, Alkio sanoo.

Bisnes uhattuna?

Medialiiton jäsenet kokevat, että nykyisessä tilanteessa kaupallisen median liiketoiminta on uhattuna. Painettujen lehtien tilaajamäärien laskiessa uutta liiketoimintaa on haettu digitaalisista kanavista.

Verkossa kaupallinen media on Suomessa poikkeuksellisesti kahden tulen välissä: yhdestä suunnasta laatujournalismin media kohtaa kiristyvää kilpailua kansainvälisten suuryritysten sosiaalisen median alustoilta (sekä sisältöjen että tunnetusti myös mainonnan osalta), toisesta suunnasta kilpailupainetta pusketaan julkisin varoin kustannetulla uutissisällöllä.

Medialiiton puheenjohtaja ja Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi arvioi elokuun lopussa Helsingin Sanomien haastattelussa, että kaupallisen median lehdillä voisi olla jopa 15 prosenttia enemmän tilaajia, jos Yle lakimuutoksen jälkeen joutuisi rajoittamaan tekstimuotoisen sisällön julkaisua EU-tasolle.

”Kärjistetysti: jos Suomessa kavennetaan lehdistön roolia, meille jää valtiorahoitteinen onlinesanomalehti ja sosiaalisen median alustat. Tämä johtaa median monimuotoisuuden ja sananvapauden heikkenemiseen”, Alkio linjaa.

Medialiiton tärkeä tavoite tässä vaiheessa on, että laista tehdään selkeä, jotta tulkinnalle ei jää sijaa. Laki halutaan EU:n valtiotukisääntelyn puitteiden mukaiseksi. Medialiittoa häiritsee, että hallituksen esitykseen poikkeuksia oli vielä kirjattu epäselvästi. Mikko Alkio perää selkeyttä.

”Pykälien tulee olla selkeitä. Niin että laki on laki.”

Keskustelu on vasta nyt noussut tasolle, jossa aletaan puhua yleisradioyhtiöiden roolista EU:n valtiontukisääntelyn näkökulmasta.

”Kesällä oli paljon ulostuloja aiheesta ja Suomessa tuntuu olevan edelleen se käsitys, että valtio voi antaa Ylelle rahaa ja Yle voi vain tehdä sillä rahalla mitä vaan, jos se vain perustelee palvelevansa jotain yleistä tehtävää: oli kyse oppimateriaaleista tai ruotsin- tai suomenkielisistä tekstipohjaisista sisällöistä verkossa. Se ei mene näin”, Alkio sanoo.

”On ymmärrettävä, että Yleisradion valtion tuki on ihan samalla tavalla arvioitava valtiontukisäännösten mukaan kuin mikä muu valtiontuki tahansa”, sanoo Mikko Alkio.

Medialiiton lausunnossa viitataan samaan asiaan: yleisradioyhtiöitä ei ole vapautettu valtiontukisääntelystä kuin rajatusti broadcasting-toimintojen osalta. Sen sijaan yleisradioyhtiöille ei anneta erillisiä tehtäviä, soveltamatta yleisen valtiontukisääntelyn mukaisia menettelyjä.

”Kaikki muukin yritysten valtiontuki määritellään näin”, Mikko Alkio sanoo.

EU-komissio on arvioinut tekstipohjainen uutistuotannon laajuutta netissä. Medialiitto muistuttaa esityksessään, että samalla pitää arvioida jokainen muukin poikkeus.

”Arvioon liittyy olennaisesti yksi kysymys: onko meillä markkinoilla joku puute, että tätä tehtävää, esimerkiksi oppisisältöjen tuottamista varten, pitäisi antaa julkista rahaa Ylelle. Eiköhän aika selkeä johtopäätös ole, että sellaista puutetta ei ole”, Mikko Alkio toteaa.

”Jos tehtävään päätetään laittaa valtion rahaa, niin seuraava vaihe olisi kilpailuttaa, kuka sen tekee. Ajatus on hyvin ihmeellinen, että vain annamme rahaa Ylelle ja Yle vaan tekee.”

Eurooppalaiselle tasolle

Alkio viestittää, että Medialiitto pitää tilannetta kestämättömänä. Hän povaa, että mikäli esimerkiksi poikkeus Ylen oikeudesta jakaa STT:n uutisia tekstipohjaisena verkossa jää voimaan, seurauksena on uusia selvityspyyntöjä alan toimijoilta tai Medialiitolta.

Ylen tähänastisia muutoksia Mikko Alkio pitää kikkailuna.

”Se ei riitä, että tekstipohjaiseen uutiseen lisätään kännykkäkameralla otettuja liikkuvan kuvan klippejä. Ei pitäisi aliarvoida EU-komissiota ja sääntelyä tässä mielessä”, Alkio sanoo.

”Tekstintuotanto voi olla varsinaisia audiovisuaalisia palveluita tukevaa. Mutta on käsittämätöntä, jos ajatellaan, että liittämällä lyhyttä liikkuvaa kuvaa tekstijuttuihin ikään kuin sillä täyttäisi valtiontukipuitteen. Mikä on sellainen yhteiskunta, jossa EU-oikeudellista sääntelyä yritetään kiertää näin!”

Belgian ja Saksan kaltaisissa EU-maissa tilanne on johtanut kanteluihin, ja selkiyttämiseen. Tekstipohjaiseen uutissisältöön liittyvä sääntely on ollut käsittelyssä myös Pohjoismaissa.

”Suomi on edelleen poikkeus, tuskin kenelläkään muulla julkisin varoin rahoitetulla yleisradioyhtiöllä on näin laajaa onlinelehtien uutistoimintaa. Ylehän kilpailee aikakauslehtien kanssa lifestylesisällöilläkin. Monessa maassa tähän kaikkeen on puututtu viime vuosina, vaikka toiminta on ollut pienempää. Sitä rajaa vedetään parhaillaan esimerkiksi myös Tanskassa”, Mikko Alkio sanoo.

Medialiitto on media-alan ja graafisen teollisuuden yritysten edunvalvontajärjestö, jonka jäsenjärjestöjä ovat Aikakausmedia, Graafinen Teollisuus, RadioMedia, Sanomalehtien Liitto ja Suomen Kustannusyhdistys. Markkinointi & Mainonta on osa Alma Mediaa, joka on Medialiiton jäsen.