Helsingin Sanomat ja Yle kävivät helmikuussa näyttävän kilpailun Wikileaks -sähkeistä, joiden uskottiin paljastavan salaisuuksia Suomen ulkopolitiikasta.

Odotuksiin nähden lopputulos oli vaatimaton. Asiantuntijat ovat olleet happamia: diplomatian rutiinilöpinöitä. Lohen sijasta tuli repullinen särkiä ja yksi matikka.

Aineistot toivat uutta tietoa suomalaispoliitikkojen kontaktitavoista ja -vilkkaudesta Kaivopuiston lähetystöön. Vuodosta kuitenkin puuttuu top secret -aineisto, joka toisi lisävaloa esimerkiksi Suomen ja Yhdysvaltain jännitteisistä sotilassuhteista tai Bushin hallinnon hyökkäilyistä Itämeren kaasuputkea vastaan.

Parhaan palveluksen mediat tekivät kansanvallalle siinä, että ne hankkivat sähkeet Suomeen. Paljastukset olivat ehtineet alkaa virrata Venäjältä, jossa jokainen tiedotusväline on potentiaalinen vallan käsikassara. Suomen vaalien alla itänaapuri on aina ollut aktiivinen ja juoksuttanut myös mediaa.

Alkutahdit yya-ajasta

HS ja Yle valjastivat Wiki-operaatioon toimitustensa kärkikaartin. Tilaa uutisille varattiin reilusti lehden paraatipaikoilta, pääuutislähetyksistä ja verkkosivuilta.

Lopputulos lässähti, sillä siteeraamisen sijaan muu media ryhtyikin seuraamaan sivusta kahden journalismin dinosauruksen juttukilpailua. Kovia skuuppeja ei löytynyt. Kiireen vuoksi analyysikin jäi puolitiehen. Nyt Wikileaks on siirretty marginaaliin.

Alku oli mahtipontinen. HS muistutti yya-ajasta ja miten suomalaiset poliitikot nöyrinä vaelsivat Tehtaankadulle Neuvostoliiton suurlähetystöön.

"Suomessa nousee vuotojen pohjalta melko varmasti ainakin yksi kohu. Se koskee intoa, jolla suomalaiset kertovat Yhdysvaltain lähetystölle näkemyksiään Suomen ulkopolitiikasta ja erityisesti Venäjästä", HS totesi pääkirjoituksessaan. Uutissivujen otsikossa presidentti Tarja Halonen "hinkui" vierailukutsua Washingtoniin (HS 12.2.). Rohkea veto vasta kymmenen kuukautta Helsingin Sanomia luotsanneelle päätoimittajalle Mikael Pentikäiselle , kun muistaa, miten läheiset siteet Yhdysvaltoihin Erkkojen suvulla on läpi itsenäisen Suomen historian ollut.

Yle ei ollut sen kainompi. Ykkösjutun otsikko: "Yhdysvaltain lähetystö paimentanut suomalaispoliitikkoja Natoon" (Yle 11.2.). Jutussa kerrottiin, että ulkoministerin poliittinen avustaja oli jopa antanut lu­pauksen liittoutumisesta.

Kummankin uutisista syntyi yleiskuva, että Yhdysvallat on painostanut ja Suomi on ollut rähmällään.

Höh, sanoi kansa

M&M pyysi vaikutelmia suomalaisilta. Uutisten ollessa vielä tuoreessa muistissa Taloustutkimus kysyi toissa viikolla 1007 suomalaiselta, mitä Wikivuodot ovat osoittaneet.

Enemmistön mielestä Wikileaks-uutiset eivät osoita Suomen nöyristelleen Yhdysvalloille.

Vain yhdeksän prosenttia vastaajista katsoo, että Yhdysvallat on yrittänyt painostaa ja Suomi on ollut rähmällään. Tämän kokoinen joukko tosin vannoo väitteen todeksi joka hetki ilman Wikileaksiakin.

11 prosenttia arvelee Yhdysvaltojen painostaneen, mutta Suomen torjuneen painostuksen.

Suurin osa (43 %) vastaajista yhtyy näkemykseen, että Yhdysvaltojen ei voida todeta painostaneen Suomea eikä maiden suhteissa ole ollut ongelmia.

Kysely kertoo, että Wikileaks-uutiset eivät ole sen suuremmin hetkauttaneet suomalaisia. Aihealue on suurelle yleisölle varsin etäinen. Jutut ovat ehkä hieman vahvistaneet entisiä ennakkoluuloja ja puoluelojaliteettia.

Kaikkein lujimmin esivallan integriteettiin uskoivat Sdp:n, kokoomuksen ja keskustan kannattajat. Nämä puolueet ovat hallinneet ulkopolitiikkaa.

Eniten nöyristelyyn uskottiin vasemmistoliitossa (17 %) ja perussuomalaisissa (18 %). Näillä puolueilla ei ole ollut valtaa ulkopolitiikassa.

Mitä Wikileaks-vuodot kertovat Suomen ja Yhdysvaltain suhteista?