Kommentti

Mirva Heiskanen 12.6. 09:38

Alexa voi viedä asiakkaasi

Arttu Laitala
Mirva Heiskanen

Tekoälyassistentit tekevät pian valintoja kuluttajan puolesta: onko sinun brändisi valmis?

Yhdysvalloissa jo joka viides aikuinen käyttää niin sanottua älykaiutinta, joka on yhteydessä tekoälyyn ja sitä kautta netin palveluihin. Kyse on verkkopalvelujen ääniohjauksesta: käyttäjällä on kotonaan kaiuttimia, jotka ovat yhteydessä tekoälyassistenttiin, joka hakee tietoa tai toteuttaa käyttäjän puolesta asioita netissä.

Palvelu aktivoituu, kun kaiuttimelle sanoo avainsanan: esimerkiksi Amazonin tekoälyassistentti tottelee nimeä Alexa, ja sitä voi pyytää vaikkapa soittamaan Mozartia tai hakemaan ohjeet siitä, miten pääsee Pasilaan. Verkon palvelujen lisäksi kaiuttimien kautta voi säätää kodin valaistusta ja muuta tekniikkaa, kunhan vain asentaa sovelluksen ja yhteydet kuntoon. Amazonin Alexan kilpailijoita ovat muun muassa Applen Siri ja Googlen Assistant -palvelut.

Tämä kaikki on jo monelle tuttua, vaikka ihan vielä ruokaostosten tekeminen lähikaupasta tai marketista ei suju tekoälyassistentin avulla.

On vain ajan kysymys, milloin isojen amerikkalaisten yhtiöiden tekoälyassistenttien käytöstä tulee osa arkea myös Suomessa. Kun käyttökokemus paranee ja erilaisten sovellusten ja palvelujen määrä kasvaa, käyttäjien määrä lisääntyy. Ääniohjaus on vaivatonta, ei tarvitse kuin puhua.

Onkin helppo nähdä tulevaisuus, jossa suuri osa meistä hoitaa erilaisia käytännön asioita ääniohjattavan tekoälyassistentin avulla: ”Alexa, tilaa Alepasta viisi maitoa, kaksi tomaattirasiaa, neljä banaania. Ai niin, ja kaurapaahtoleipää. Tarvitsen myös uudet hanskat.”

Näitä markkinoita hallitsevat amerikkalaiset jätit. Todennäköisesti tulevaisuudessa suomalainen kuluttajakin käyttää vaikkapa Applen Siriä tai Amazonin Alexaa, jotka yhdistävät joko omiin palveluihinsa tai muiden brändien palveluihin ja tuotteisiin. Tuntuu ehkä kaukaiselta, mutta näin on jo käynyt mediassa. Facebook ja Twitter keräävät suuren määrän käyttäjiä, joita suomalaiset mediat yrittävät imuroida omille sivuilleen. Samalla yhä suurempi osa mainosrahoista valuu amerikkalaisjäteille.

Ilmiö voi toistua kaupassa ja sillä on seurauksia. Jos Amazonin tekoälyassistentin taustalla toimiva algoritmi hoitaa ostokset, kuka lopulta valitsee paahtoleipäbrändin – tai sen ostospaikan? Kuka tuntee asiakkaan ja omistaa häneen liittyvän datan?

Toukokuun lopussa Helsingissä vieraillut yrittäjä ja sijoittaja Gary Vaynerchuk puhui aiheesta Arctic15-startup-tapahtumassa: Jos Alexaa pyytää tilaamaan farkut, on todennäköistä, että algoritmi tilaa Amazonista jonkin suositun brändin housut. Paitsi että kauppa ohjautuu Amazoniin ja on pois kansallisilta vaatekaupoilta, teknologia voi korostaa isojen brändien merkitystä entisestään.

Suomalaisille brändeille ja kauppiaille tämä merkitsee taistelua asiakassuhteesta. Brändin ja käyttöliittymän lisäksi omien digipalvelujen taustalla pyörivän infrastruktuurin pitää kehittyä jatkuvasti.

Ei verkkokauppa kenellekään yllätyksenä tule, onhan sitä tehty jo vuosikausia. Silti monet suomalaiset toimijat ovat vielä aika alussa.

Pankit ovat jo heränneet. Eilen Nordea lanseerasi Suomessa oman digitaalisen sijoitusneuvojansa, Noran. Se toimii toistaiseksi verkko- ja mobiilipankissa, omien pankkitunnusten takana – eikä vielä tottele äänikomentoja. Noran tuotevalikoimakin on vielä pieni: se voi ehdottaa sijoittajalle viittä Nordean rahastoa.