Kommentti

Jani Niipola 27.6. 12:41 päivitetty 27.6. 15:35

Cannes Lions 2019: Kaikki muuttui, mutta vain muutos on pysyvää

Jani Niipola on M&M:n uutispäällikkö.

Punainen matto on rullattu kasaan, leijonapatsaat on kuljetettu ympäri maailmaa (lähinnä Yhdysvaltoihin) ja on aika summata, mitä jäi käteen vuoden 2019 Cannes Lionsista.

66:s luovuuden festivaali jatkoi odotetun kehityksen tiellä. Kun palkitaan maailman parasta markkinointia, sopii odottaa muutoksia joka vuosi. Suurien linjojen sisällä viime vuosina palkintotöissä on näkynyt vahvoja teemoja: tänä vuonna moninaisuus, tasa-arvo, yhteiskuntavastuu ja kestävä kehitys olivat mukana lähes kaikessa. Viime vuosien voittajateemat ovat nousseet pakollisiksi elementeiksi yhä useammille aloille.

Selvästi näkyvissä on myös se, että paljon toisteltua brand purposea ei enää heitellä ympäriinsä lämpimikseen, vaan merkityksellisyys on tullut jäädäkseen. Ikuinen esimerkki tuntuu olevan Niken Colin Kaepernick -kampanja, joka tämän vuoden festivaalilla palkittiin useasti. Tämä muutos näkyi. Merkityksellisyyden pitää olla yhteiskunnallisesti vahvaa, mutta sen pitää myös johtaa myynnin kasvuun. Se lupaa hyvää tulevaisuuteen ja tarkoittaa, että vastuullisuus otetaan vakavammin.

Cannes Lions on myös tärkeä verkostoitumistapahtuma. Acnen pool partyn tyyppiset epämuodolliset kohtaamisetkin ovat niitä, joissa luodaan tulevaisuuden onnistumisia. | Kuva: Pekka Mustonen

Suomelle tämän vuoden festivaali oli positiivinen välietappi. Leijonia tuli kolme, ja sen lisäksi Suomi sai harvinaista herkkua, kun Hasanin Katariina Harteela ja Toni Salminen ylsivät hopealle Young Lions -kilpailussa. Välietappi 2019 oli sen suhteen, että esimerkiksi kaksi pystiä Korttelitoiveella pokanneen SOK Median markkinointijohtaja Lauri Toivonen kertoi edustamansa yrityksensä markkinointityön olevan vielä kesken. Lisää sopii odottaa!

Helsingin Sanomien ja TBWA\Helsingin The Land of Free Press nousi seitsemälle shortille ja sai yhden hopeisen leijonan. Yksi leijona nosti saldon positiiviseksi, vaikka enemmän odotettiin. Kyseisen työn menestys tai viittä vaille jymymenestys herätti taas suomalaisittain kiinnostavan kysymyksen: häviävätkö kovatkin suomalaistyöt suurten amerikkalaisten toimistojen duuneille vanhojen meriittien, nimimuistin ja lobbauksen ansiosta? Vastaus on tietysti se, että voimme vain keskittyä omaan työhömme ja siihen, että Suomessa tehdään yhä laadukkaampaa työtä.

Korttelitoive on kampanjana hyvä esimerkki monellakin tapaa. Päällimmäisenä huomiona on se, että ruoka ja päivittäistavarakauppa ovat nousseet suomalaisen markkinoinnin kiinnostavimpaan kärkeen. Molemmat suuret ketjut ja Lidl liidaavat Suomessa markkinoinnin tekijöinä volyymillä ja myös tekemisen tasolla. Kiinnostavaa on sekin, että Lauri Toivosen armeija oli vankasti edustettuna tutustumassa kansainvälisen markkinoinnin virtauksiin. Keskon kollega Mia Ropponen oli myös Cannesissa puhumassa ja hänenkin seuranaan joukko yrityksen markkinointiosaajia. Toki myös esimerkiksi Neste ja Nelonen olivat vahvasti edustettuna festivaaliyleisössä.

Puhumisesta puheenollen, Cannesin onnistujiin kuuluu myös Kurio. Helsinkiläistoimisto oli jälleen kerran opettamassa Leijona-akatemiassa ja vetämässä kaikille festarikävijöille avoimen työpajan. Vakuuttavaa pioneerityötä!

Kurion Jari Lähdevuori ja Elli Tuominen ovat kokeneita Cannes-kouluttajia. Kurion workshop oli jälleen mukana virallisessa ohjelmassa. | Kuva: Pekka Mustonen

Cannes Lionsin merkitystä pohditaan joka vuosi. Mikä painoarvo on perinteisellä luovuuden festivaalilla, joka järjestetään Rivieralla, jossa kaikki on ylikallista? Toki Cannes-kriitikoihin kuuluvat innokkaimmin ne, jotka eivät ole festivaalilla itse olleet, mutta kustannustehokkuus on tärkeä pointti. Tänä vuonna suosituin festivaalipassi maksoi 3 365 euroa. Sen päälle tulevat matkat ja hotellit. Keskimääräinen hotelliyö Cannes Lionsin aikaan maksoi kaupungissa 530 euroa (festivaalin jälkeisellä viikolla muuten sama keskihinta oli 300 euroa).

Satsaus on iso mille tahansa firmalle, ja monista suomalaistoimistoista mukana oli yli viisi henkilöä.

Toisaalta monet suomalaiset liittyivät siihen joukkoon, joka luo omat festivaalinsa. Cannes Lionsiin matkaajien keskuudessa yleistyy malli, jossa matkustetaan paikalle ja käydään verkostoitumassa vaikkapa Facebookin tai Googlen tiloissa, joihin passia ei tarvita. Kuitenkin festivaalin Digital Pass maksaa alle 300 euroa ja sillä näkee lähes kaikki puheet ja suuren osan voittajatöistäkin.

Kannattaako Cannesiin lähteä? Sitä voi miettiä taas kesän ja pitkän syksyn, jonka aikana M&M ja Kauppalehti jatkavat Cannes-analyysien ja -pohdintojen välittämistä. Markkinointi & Mainontaan festivaalilta blogannut Supersonin Anssi Järvinen huomioi osuvasti, että festivaaleilla vierailleet suomalaiset mainostajat ja toimistot olivat juuri niitä, jotka näissä mainonnan olympialaisissa myös menestyvät. Sattumaako? Sitä sopii kesän aikana pohtia!

Juttua muokattu klo 15:35: Täsmennetty, että Kurio veti kaikille festarikävijöille avoimen työpajan.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö