Kommentti

Aleksi Ylä-Anttila 22.2. 11:44

Epäonnistumisen jalo taito

Outi Järvinen

Tieteessä epäonnistunut koe on arkipäivää. Haluttuun lopputulokseen pääseminen edellyttää lähes aina vähintään yhtä päin seiniä mennyttä testiä. Tätä viisautta hyödyntävät myös modernit, menestyvät yritykset.

Me suomalaiset olemme suorittajakansaa. Heräämme aamulla aikaisin töihin. Teemme nurkumatta sen, mitä meidän odotetaan tekevän. Usein vähän enemmänkin.

Häpeä on pahin pelkomme. Siksi ajatus epäonnistumisesta on erityisen vastenmielinen.

Kuitenkin historia on osoittanut, että minkä tahansa merkittävän asian luominen edellyttää hyvin usein epäonnistumisia.

Kaikkien aikojen menestynein miestennispelaaja Sveitsin Roger Federer hävisi ensimmäisen kilpailullisen ottelunsa eräluvuin 0–6 0–6.

Kirjailija Väinö Linnan ensimmäinen fiktiivinen kertomus, hänen omiin rintakokemuksiinsa perustuva kuvaus jatkosodan etenemisvaiheesta, tuli takaisin kustantajalta paluupostina.

Tieteessä testaus ja erilaisten kokeiden tekeminen olettamuksiin perustuen on peruskauraa. Samaan aikaan vireillä voi olla lukuisia testejä. Yrityksen ja erehdyksen kautta voi parhaimmillaan syntyä maailmaa mullistavia asioita.

Hyvä esimerkki on lukemattoman määrän ihmishenkiä pelastanut antibiootti penisilliini, joka päätyi lääkekäyttöön vasta vuonna 1920-luvun lopulla; kauan sen jälkeen, kun aineen kyky torjua bakteerien aiheuttamia infektioita oli ensimmäisen kerran huomattu.

Testaaminen ja kehittäminen ovat keskiössä myös moderneilla, menestyvillä yrityksillä. Tämän totesi Helsingissä media-alan toimijoille suunnatun Media Honeypot -tapahtuman keynote-puhujana viime viikolla vieraillut saksalaisen News Median toimitusjohtaja Jan Bayer.

Newsmedia on osa Saksan suurinta lehtitaloa Axel Springer, jonka tuotteisiin lukeutuvat muun muassa Die Welt, Bild, sekä Business Insider.

Hiljattain Piilaaksossa vieraillut Bayer kertoo panneensa merkille, kuinka kansainvälisesti menestyneitä digiyrityksiä yhdistää yksi asia. Ne muuttavat ja kehittävät tuotetta jatkuvasti parantaakseen sitä.

Kehityksen eturintamassa kulkevat leijonanosan kansainvälisistä mainostuloista rohmuavat Google ja Facebook sekä verkkokauppa Amazon.

Tapasin hiljattain Facebookin Pohjoismaiden-johtajan Sam Rihanin. Hän vahvisti Jan Bayerin näkemyksen pitävän paikkansa.

"Testaus on jatkuvan kehityksen avain. Kokeilemme hyvin monenlaisia malleja ja katsomme, miten käyttäjät reagoivat. Tämä ei koske vain Facebookia. Ilman kokeilua ja oppimista bisnes ei kasva. Se, mikä toimii tänään, ei välttämättä toimi huomenna. Siksi pitää uskaltaa tehdä myös virheitä ja oppia niistä", Rihani kertoi.

Vaikka kaikki tämä saattaa vaikuttaa itsestään selvältä, se on kaikkea muuta. Uskallan väittää, että epäonnistumisen ja häpeän pelko yksinään estää Suomessa satoja hankkeita ja kokeita, jotka voisivat aukaista väylän menestykselle.

Pahimmassa tapauksessa oivaltavan idean saanut työntekijä ei tuo koskaan ajatustaan julki ääneen, jolloin esimiehellä ei ole edes mahdollisuutta näyttää vihreää valoa.

Yritysmaailmassa tavoitellaan nopeita tuloksia. Pieleen menneet kokeilut voidaan siksi nähdä liiketoimintaa jarruttavaa tekijänä.

Itse asiassa asia on usein juuri päinvastoin. Kun jokin prototyppi tai idea laitetaan nopealla syklillä liikkeelle, tieto ajatuksen elinkelpoisuudesta selviää nopeasti.

Tätä kautta yritys voi saada arvokasta oppia siitä, minkälaisiin asioihin tulevaisuudessa ei ainakaan kannata keskittää aikaa ja resursseja.

Liiketoimintaa voi jarruttaa huomattavasti enemmän se, kun jostakin asiasta yritetään tehdä kerralla valmista ja täydellistä. Se ei nimittäin välttämättä onnistu kuukausienkaan ankaran ponnistelun tuloksena.

Ensimmäinen askel kohti epäonnistumisen jaloa taitoa on lakata pelkäämästä epäonnistumista.

Eräs aikakautensa menestyneimmistä ja arvostetuimmista näyttelijöistä, kaksinkertainen Oscar-voittaja Jack Lemmon (1925 –2001) kiteyttää asian kauniisti: "Epäonnistuminen harvoin pysäyttää sinut. Pelko epäonnistumisesta on se, mikä pysäyttää".